Mila
Perjantai
10:00Heräsin kipuun jalassani mutta yritin olla keskittymatta siihen joten yritin jatkaa vain uniani. Ärähdin kun en saanut unta ja nousin sängystäni yrittäen kävellä.
Kuulin kun oveeni koputettiin.
"Sisäään" sanoin väsyneenä kivusta. Jonah käveli sisään selaten puhelintaan.
"Sulla on tänää röntgenkuvaus 12:00 ja me lähetää sinne 11:30" Jonah sanoi laittaen puhelimen taskuunsa.
"Ei meijä tarvi mennä sinne ei se varmaa mtää oo" sanoin yrittäen välttää lääkäriin menoa.
"Mä voin vielä heittää sut koululle, sulla on tänää liikaa" Jonah sanoi.
"Joo joo mennää sinne saakeli röntgenii" sanoin ja kaaduin selälleen takaisin sängylleni.Jonah käveli ulos huoneestani ja päätin vaihtaa vaatteeni. Linkkasin kivuliaasti vaatekaapilleni ja valitsin nopeasti vaatteet joihin en jaksanut paljoa panostaa.
Koitin kävellä alakertaan missä ainoastaan Corbyn oli hereillä.
"Huomenta" sanoin saadakseen hänen huomion.
"Huomenta" Corbyn sanoi.
"...niin" aloitin.
"Niin mitä?" Corbyn kysyi.
"Jemy käyttäyty eilen vähän oudosti eikö?" Kysyin.
"Joo se vaikutti niiku se olis ollu vihanen tai jotai" Corbyn sanoi.
"No yllätys yllätys sä et ikinä soittanu sille" sanoin pyörittäen silmiäni ja istuin keittiönpöydän ääreen.
"Perkele mä unohin ku mä olin nii pumpeissa" Corbyn sanoi nopeasti alkaen selaten puhelintaan.
"No turhaa sä nyt soitat se on koulussa" sanoin läpsäisten kasvojani.
"Ai nii" Corbyn sanoi.
"Lähetä sille viestii vaikka joskus illalla tai sovi sen kans jotai" sanoin.
"Joo joo" Corbyn sanoi ja tein itselleni aamupalaa.
"Mulla on tännää se röntgen kuvaus" sanoin huokaisten.
"Onnea" Corbyn sanoi.Rupattelimme hetken kunnes kaikki pojat oli alakerrassa ja minun ja Jonahin oli aika lähtä.
"Me lähtää!" Jonah huudahti pojille eteisestä.
"Moro!" Pojat huusi.
"Heippa!" Huusin vielä pojille enen kuin ovi meni kiinni.Kävelin autolle päin Jonahin avustuksella ja lähdimme ajamaan.
Suunilleen kahdenkymmenen minuutin päästä olimme perillä. Kävelimme aulaan odottamaan että nimeni huudetaan. (Mulla ei oo mitää hajuu mite tälläset asiat toimii lmao)
Hetken päästä minun nimi kuulutettiin ja menin Joanhin kanssa johonkin huoneeseen. Se lääkäri sielä kyseli joitain asioita jalastani kunnes joudun laittaa jalkani johonkin putkeen. En saanut liikuttaa jalkaani eikä siinä saanut olla koruja tai muuta vastaava
Siitä otettiin kolme kuvaa ja hetken päästä sain ottaa sen pois.
Kuvissa ei näkynyt kovin mitään mutta se lääkäri sanoi että siinä luultavasti oli pieni hiusmurtuma ja oli aika yllättynyt miten pystyin kävellä sen kanssa.
Siiheen laitettiin liimaside ja kepit lyötiin käteen.
"Seuraavin päivinä voit sitten vaan totutella keppeihin" lääkäri sanoi. En kovin kuunellut mutta jotain se vielä puhui Jonahin kanssa kunnes pääsimme lähtemään.
"Mähän sanoin että siinä oli jotain vialla" Jonah sanoi.
"Joo joo niiku sä oisit aina oikeessa" sanoin kävellen keppien kanssa autolle.
"Mä olen aina oikeassa" Jonah sanoi.
"Juupa joo" mumisin ja koitin päästä auton kyytiin.Kun pääsimme kotiin kello oli jo kohta kaksi koska lääkärissä kesti niin kauan.
"Me tultiin!" Huusin pojille kun Jonah sai avattua oven.
"Muten kävi?" Zach kysyi kun pojat ryntäsi eteiseen.
"Mä sain kepit!" Sanoin.
"Mä haluun testata niitä!" Pojat sanoi innoissaan.
"Ne on Milan kepit ja sen pitää eka ite opetella käveleen niillä" Jonah sanoi.
"No? Mikä siinä oli?" Corbyn kysyi.
"Kai pieni hiusmurtuma tai jotai" sanoin.
"Omgg" Jack sanoi ja menimme kaikki olohuoneeseen."Teilä kesti kauan" Corbyn sanoi.
"No siitä otetiin ne röntgen kuvat ja sit piti vielä vastata joihinkin kysymyksii" Sanoin.Juttelimme jonkin aikaa kunnes kello oli 16:00 ja kysyin Jeremyltä ja muilta läksyt. Kun olin saanut tietää kaikki läksyt niin aloin tekemään ensimmäisenä matikkaa.
"Ruoka tuli" Daniel sanoi kun oveen pimpotettiin.
"Te tilasitte ruokaa?!" Kysyin äidinkielen kirja pöydällä.
"Kyllä" Daniel sanoi ja maksoi ruuat.Daniel tuli pizojen kanssa keittiöön. Laitoin kirjani pois ja kaikki pojat tulivat istumaan pöydän ääreen.
Otimme kaikki pizzat ja kun sain syötyä jatkoin läksyjen tekoa.Sain viimein läksyt tehtyä menin sohvalle katsomaan netflixistä frendejä.
~skip 2h~
istuin vieläkin sohvalla katsomassa netflixiä. Kaikki muut pojat oli yläkerrassa kunnes yhtäkkiä kuulin pientä rymistelyä joka tuli portaita alaspäin.
"Mila!" Corbyn sanoi hypäten sohvan selkänojan yli.
"Kerro" sanoin.
"Mä lähetän nyt Jemylle viestii" Corbyn sanoi innoissaan.
"Omg iik!" Sanoin esittäen olevani yhtä innoissaan kun hän.
"Mitä mä sanon?" Corbyn kysyi.
"No jotai 'sori että mä en oo soittanu mulla on ollu vaa nii paljo hommii kiertueen kans' "ehdotin.
"Millon muuten teijä kiertue on?" Kysyin.
"Siinä kesälomalla jossai" Corbyn sanoi ilman kiinnitäen huomiota .Crobyn jutteli Jemyn kanssa ja hetken päästä Zach tuli myös katsomaan netflixiä.
5 jakson jälkeen kello oli jo 21:00 ja yritin mennä yläkertaan keppine kanssa.
"Tarviiks sä apua?" Zach kysyi alakerrasta.
"Ehen" sanoin ja meinasin kaatua taakseppäin portaitten puolivälissä.Zach silti tuli katsomaan että en kaatunut taakseppäin. Edistyin hitaasti mutta ihme kyllä pääsin yläkertaan.
"Kiitti" sanoin hymyillen.
"Eipä ongelmaa" Zach hymyili.
"No ootko sä menos nukkumaan?" Zach kysyi.
"Varmaa hetken päästä" sanoin.
"Okei nii mäki" Zach hymyili.Olimme hetken hiljaa tuijottaen vain toisiamme silmiin.
"Mut mä meen nyt" sanoin vähän naurahtaen.
"Joo hyvä ajatus" Zach sanoi.Olin kävelemässä huoneeseeni kunnes yhtäkkiä Zach tuli eteeni ja suuteli minua. Suutelimme kunnes vedin pois ja katsoimme vain toisiamme hymyillen silmiin.
"Ou. Mai. Gaad" kuulimme alakerrasta ja nopeasti käännyin nähden Corbynin suu täysin auki.
————————————————————
Mhhhhhh😏😏😏😏😏
YOU ARE READING
Adopted By Jonah Marais
Fanfiction14.v tyttö joka on elänyt vuosia orpokodissa vihdoin tulee adoptoitua ja uusi elämä alkaa? Draamaa, rakkautta, surua?