Adopted By Jonah Marais

Pelit tulille

Mila

Oli enää yksi päivä synttäreihini enkä tiennyt mitä ajatella, koska en edes tykännyt itseasiassa joulusta paljoa. Tai siis kaikki sterrasi paljon olisi se muuten ihan mukava, mutta jostain syystä kaikki juuri silloin stressaa viisi kertaa enemmän.

Olin vieläkin hieman vihanen Danielille siitä mitä hän teki, mutta ei voi mitään. Ihmiset tekee virheitä ja no annoin jo Danielille anteeksi vaikka ei varmasti olisi tarvinut.

Ehkä se johtui siitä kun olin umpi pihkassa häneen. En vaan osannut olla vihanen tai ignoorata häntä. Se oli vaikeampaa kuin voisi kuvitella.

Olin alakerrassa istumassa sohvalla ja Corbyn käveli alakertaan. "Ooks sä nähny Christiinaa?" hän kysyi.

Olin syömässä aamulla kun kukaan pojista ei ollut vielä hereillä, näin että Christina tuli alakertaan. Hän nopeasti otti laukkunsa ja avasi ulko-oven. Se kääntyi katsomaan minua ja sanoi että jos joku kysyy hän lähti lenkille. Toisaalta hänellä oli korkokengät eikä vaattensa olleet lähelläkään urheiluvaatteetteita.

"Mila?" Corbyn kysyi heiluttaen kättään naamani edessä. "Aa joo mitä?" kysyin. "Onko kaikki hyvin? Mä kysyin sulta että ootko sä nähny Christiinaa ja sä kokonaan ignoorasit mut..?" hän sanoi. "Aa joo Christina lähti aamulla ulos" sanoin totuuden koska en hemmetissä aikonut valehdella Corbynille jos tyttöystävänsä pettää häntä.

"Miks ihmeessä? Mistä sä tiiät?" Corbyn kysyi. "Mä näin sen aamulla ja se käski mun sanoa et se meni lenkille" vastasin.

"Eli se meni lenkille?" Corbyn kysyi. "No vähän riippuu et menisitkö sä korkkareissa ja normi päivävaatteissa lenkille" vastasin.

"Mä yritän soittaa sille.." Corbyn sanoi ja veti puhelimensa nopeasti taskustaan. "Siitä vaa" sanoin ja kiinitin katseeni puhelimeeni.

"Ei se vastaa.." Corbyn sanoi hetken päästä ja yritti soittaa vielä kerran. "Ehkä se lähti jollekki sen kaverille tai jotai.." vastasin. "Miks ihmeessä se ei kertois mulle?" Corbyn kysyi kattoen huolissan puhelintaan.

"Ehkä se tulee kohta" sanoin ja Corbyn heittäyty viereeni. "Ehkä sä oot oikeessa.." hän sanoi ja katsoi mitä tein puhelimellani. "Mutta jos se on pettämässä sua nii et säkää oo täysin viaton, sä hingut Jemyä ku koira lihaa" sanoin kiinnittäen katseeni taas puhelimeeni.
"Mila! Christina ei ikinä pettäis mua... Enkä mä hingu Jemyä" Corbyn sanoi hiljentämällä koajan ääntään.

"Kelle sä lähetät viestii?" Corbyn kysyi. "Jemy ja Alex tullee käymään ihan kohta" sanoin ja vinkkasin Corbynille silmää mikä sai hänet punastumaan.

"Missä loput pojat on?" kysyin. "Yläkerrassa tekemäs jottai. En mää tiedä" Corbyn sanoi. "Mitä ne siel?" kysyin ja tungin puhelimeni takataskuun. "Ne on varmaa siivoamassa" Corbyn sanoi ja tapellen hymyä.

"Aha aha" sanoin tietäen heidän suunnittelevan synttäreitäni. Kävelin ovelle ja avasin sen. Näin Jemyn ja Alexin ja päästin heidät sisään.

"Kerranki te olitte ajoissa" sanoin samalla kun he ottivat kenkiäänsä pois. "Kerranki joku päätti alkaa valmistautuu aikasemmin" Alex sanoi katsoen Jemyä.

"Iha vaako Corbyniä varten?" kuiskasin vitsaillen. "Ole hiljaa Jemy sanoi ja löi vitsillä käteeni.

"Moi Jemy ja Alex" Corbyn sanoi hymyillen ja käveli heudän luoksi. He moikkasivat ja Jemy täysin punaisena katseli vain lattiaa.

"Mennää yläkertaa" sanoin ja vedin Jemyn ja Alexin mun perässä.

"Okei tomaatti" sanoin sulkien oveni. "Mistä sä puhut" Jemy esitti niinkuin ei tietäisi. "Sä oot niin pihkassa siihen että sä annat sille kaiken vallan" sanoin istuen pöytöni ääreen. "No enkä!" Jemy väitti vastaan. "Jemy jos se käskis sun suudella sen jalkoja sä tekisit sen tunteella" Alex sanoi. "No en varmasti!" Jemy kielsi kaiken. "Iha mite vaa" sanoin virnistäen.