please, dont hurt me

17.

Sekaisin.

Viimeiset pariviikkoa olen yrittänyt pitää itseni kiireisenä.

Olen hankkinut työpaikan, alkanut käymään salilla, panostanut kouluun olen tehny periaattessa melkein kaikkea mitä en ennen ollut tehnyt että saan ajatukseni muualle tästä sotkusta mikä on leviämässä käsiini.

***

Olin löntyssämässä kotiini raskaan koulun päivän jälkeen.

En pysy hereillä enään sekuntiakaan.

Kun saavuin kämpälle lösähdin heti sängylle. Olin jo aivan nukahtamaisillani kun puhelimeni päättää alkaa tottakai soimaan.

Maria.

"moi..." vastaan erittäin väsyneesti.

"No ohhoh onneks soitin tänää olis baaripäivä ooks messis?"

"Wou mitä Sebastian on tehny sulle! mistä lähtien sää oot alkanu kysymään mua baariin" huudahdan ihmeissäni.

"Noni oo ny hiljaa ja ala valmistautuu haetaan sut sieltä kello 8"

"selvä oot rakas" katkaisen puhelun.

Ai että bileet?

Tästä voisi kyllä tulla ihan kivaa.

Kävelen vaatekaapilleni, joka on siis Alexin vaatekaappi, jossa ei nyt paljoa minun vaatteita löydy.

Päädyn taas samoihin mekkoihin mitä käytin silloin joskus Alexin järjestämissä bileissä.

***

Kello on lähestymässä kahdeksaa ja adrenaliini veressäni on nousemassa huimaa vauhtia.

Tästä tulee kivaa.

*prghh* ovi kello pirahtaa ja oven takana seisoo Maria & Sebastianin kanssa.

"Waddup little sis" Sebastian sanoo ja kiusallaan pörröttää hiuksiani.

Naurahdan tuolle.

Minusta tuntuu, että Sebastian on aina ollut parempi isoveli minulle kuin biologinen veljeni.

"Lunaa" Maria pian toteaa ja kävelee halaamaan minua.
"Are u ready to party!"

"Hell yes!" Molemmat minä ja Sebastian huudetaan samaan aikaan.

***

Saavumme klubille, joka sijaitsee aivan kaupungin keskustassa ja se oli aivan täynnä.

Suuntasimme heti tiskille, koska ei oltais yhtään ihmetelty ihmismäärän vuoksi, että viinat saattaisi loppua kesken yön.

Aloitimme shoteista ensin niitä meni kurkustani alas kolme.

Ja sitten uudestaan kolme.

Ja vielä kerran kolme.

Ja sitten muistini petti ja en ole enää kärryllä montakohan shottia olen lopulta ottanut.

"Mun pitääv mennöää kuselvle!" Huudan kovan muusikin yli erittäin humalaisille ystävilleni. No mitä minä olen sanomaan kuka on humalassa ja kuka ei tän hetkiseen tilaani nähden.

Jono vessaan oli pitkä ja sisälsi noin 20 humalaista naista, jotka halusi kovin paljon vessaan.

***

Kun olin odottanut 10minuuttia ja enkä jaksanut enään pidempään niin heti silloin kun joku aukasi oven tungin kaikkien ohi ja nopeasti livahdin vessaan.

Sain perääni erittäin paljon kommentteja ja huutoa, mutta en siitä silloin välittänyt.

Katsoin puhelintani, joka oli tästä äkkinäisestä liikkeestäni tipahtanut vessan lattialle.

Yhtäkkiä näytössä rupeaa vilkkumaan: Rakas❤️ ja näin myös että henkilöltä oli tullut aijjemin 19 puhelua.

Vastaan puhelimeen.

"missä vitussa sä oot !!!?" Tuo huutaa täysiä puhelimeen ja samalla minä vingahdan hänen kovalle äänelle, joka kaikuu täysiä korviini.

"Kusella istun tällä hetkellä. jouduin odottaa tossa jonossa varmaa 20minuuttia." Kuiskaan kikattaen puhelimeen.

"oot sää....kännissä?"

Jatkan vain kikattamista.

"missä sä oot??!!"

"Noni lakkaa jo pomottelemasta. Ootko kännissä missä oot mitä teet blaa blaa blaa"
"Mun pitää mennä moikka" sanon ja yritän katkaista keskustelun.

"ei Luna odota!!" Mutta liian myöhäistä puhelu katkesi ja lähdin vessasta takaisin tanssilattialle.

***

Taas olimme ottaneet kierroksen shotteja ja oloni oli täysin wasted.

Tanssin lattialla pitkään ja kun väsyin lähdin kahlaamaan tietäni ihmisten läpi takaisin baaritiskille.

Istun jakkaralle ja käännyn katsomaan oikealleni, jossa istuu poika joka näyttää kieltämättä aika tutulta.

"No mitäs sä täällä teet" kysyn pojalta erittäin kännissä.

Hän säpsähtää heti katsomaan minuun päin:"Luna?"

Mistä se tietää mun nimen.

"Öö tunnetaaks me jostai?" Kysyn uudestaan naurahtaen. "Mikä sun nimi on?"

"Ron"

"Sun nimi on jotenkin tuttu en vaa saa päähäni oikeeta henkilöä" naurahdan taas.

"Joo epäilen ettet saa päähäs varmaa tossa tilassa mitään" tuo vastaa ja kääntyy takaisin baarimikkoa kohti.

"Hirveen rude mä olisin vaan tehdä tuttavuutta mut jos ei kerran kiinnosta niin moro" sanon taputtaen hänen olkaansa.

Lähdin kömpimään takaisin ihmisjoukkoon, mutta joku idiootti päättää pistää jalkansa eteeni ja kompastun siihen.

Ehdin pudota vain hetken ennen kuin joku nappaa minusta kiinni. Käännyn katsomaan kuka pelastajani oli ja kyllä se oli tämä kyseinen Ron.

"meiän pitää saada sut kotiin" tuo toteaa. Ja nostaa minut ylös ja lähtee taluttamaan autolleen.

"Vienkö mä sut teille" Tuo kysyy samalla kun yrittää saada minulle turvavyötä.

"Ei älä se on vihanen" totean.

"Kuka on vihanen?"

Olin niin kännissä että en saanut enään selvää omista tunteistani ja kyyneleet valuvat alas poskiani.

"Luna puhu mulle" tuo sanoo ja kyykistyy auki olevan oveni viereen.

"kaikki on ihan päin vittua ja mä en tiä enää mistään mitään" totean ja käännän katseeni hänestä pois. Kuulostin nimittäin ihan joltain pikkulapselta.

Ron ei sanonut mitään vaan nousi ylös ja käveli ajajan paikalle.

Hämärästi enään muistan, että hän lähti ajamaan ja hetken päästä kaikki pimeni.