please, dont hurt me

20.

Istuin juna-asemalla odottaen rauhassa seuraavaa junaa.

Olin tutustunut pariin henkilöön tässä parin viikon aikana aika huonolla tavalla nyt kun sitä ajattelee, mutta he ovat mukavia tyyppejä. He kutsuivat minut joihinkin ilmeisesti bileisiin.

Tiesin, että nämä bileet olivat aivan täynnä kaikenlaisia huumausaineita joiden takia minut sinne varmaan kutsuttiinkin, sillä tapasin nämä henkilöt kun olin vahingossa humaltuneena mennyt kysymään heiltä pilveä.....

***

Juna saapuu kohteeseen ja hyppään siitä pois.

Heti kun katson ympärille huomaan, että kaupunkia vallitsee huumejengit ja väkivalta.

Poliisien sireeniä kuului taukoamatta ja poliisiautoja kulki koko ajan ohitseni.

Kävelin pitkien katuja joiden rakennukset olivat aivan uskomattoman korkeita verrattuna omaan kaupunkiini.

Kunnes saavun valkoisen rakennuksen eteen.

Olin jo muutaman sadan metrin säteellä nähnyt humalaisia ja selvästi jossain muussa tilassa olevia henkilöitä.

Kapuan pienet portaat ylös ja mietin pitäisikö koputtaa vai ei?

Päätän kumminkin vain melkein rynnätä sisään koputtamattakaan.

Kun ovi aukesi päälleni syöksyi heti tämä hirveä savu, joka oli niin samea, että talossa ei varmaan edes nähnyt kunnolla eteensä.

Astuin vähän epäröiden ihmisiä tupaten täyteen olevaan taloon ja spottasin heti kaksi tuntemaani henkilöä.

Kävelen noiden porukkaan ja jään seisomaan siihen.

Kestää hetki, että toinen näistä pojista jotka minut tänne oli kutsunut huomaa, että seison siinä.

"Hei moi sähän oot se tyttö joka tuli meiän luo sillon kännissä!" Tuo huutaa.

Nyökkään nolostuneena ja käännän punastuneen katseeni maahan.

"Mut hei kiva ku tulit. Hei kaikki täs on... hei nii mikä sun nimi oli??"

Naurahdan ja leikkisästi pyöräytän silmiäni: "joo mä oon Luna"

"Sul on tosi kaunis nimi Luna ja hyvä perse" yksi porukan jätkistä toteaa.

Tajuan heti, että tuo yrittää säälittävältä tavalla päästä housuihini joten ignooraan vaan tuon.

"Onks teillä antaa mulle mitää " kysyn pojilta.

Ja melkein samalla tuntemani poika kaivaa taskustaan pussin ja ojentaa sen minulle.

"Mitä tää on ?" Kysyn kun pyörittelee pussia kädessä.

"sitä mitä sää sillo pyysit" tuo vinkkaa silmää ja tiesin heti mitä pussin sisältö on.

Laitoin pussin taskuuni ja jatkoin keskustelemista poikien kanssa.

Yhtäkkiä kerrostalon etu ovi pamahtaa auki.

Ei.

Totean itselleni kun näen kuka ovesta on tullut sisälle.

"Mitä vittua mä teen?" Panikoin vieressä oleville ihmisille kun näen Alexin nopeasti käyvän ihmisiä läpi selvästi etsien minua.

"Kuinka se on tänne löytäny!" Huudan kovan musiikin yli.

"mä kerroin sille et oot täällä"  yhtäkkiä takaani ilmestynyt Jack toteaa.

"Mitä sä täällä teet?" Kysyn ihmeissäni.

"cmoon nää on huumeiden keskusbileet, tottakai mä oon täällä. Huomasin sut ihan heti kun kävelit noista ovista sisälle ja soitin Alexille vaan kertoakseni et oot täällä en ikinä olettanu et se lähtis tänne" tuo toteaa kun käännyn taas ympäri katsomaan missä Alex menee.

Katson kun tuo hädissään käy ihmisiä läpi ja juuri silloin tuo kääntää katseensa suoraan silmiini. Juuri sillä sekunnilla tiesin kuinka kusessa olin.

Samalla kun tuo lähestyy uhkaava tahtia minua kohti nappaan huumepussin taskustani käteeni, että saan sen nopeasti heitettyä menemään ja lähden äkkiä luikertelemaan taka-ovea kohti.

Ryntään siitä sivupihalla ja lähden pientä kapeaa kujaa pitkin juoksemaan pois, samalla kuulen juoksuääniä takaani.

Alex oli lähtenyt perääni.

Olin niin kusessa ja mietin, että mitä järkeä on enään juosta?

Alex on paljon nopeampia ja saa minut hetkenä minä hyvänsä kumminkin kiinni.

Ja pian karkumatkani saa loppunsa kun huomaan, että edessäni on rautaportti joka on lukossa.

Tuijotan rautaportin aukoista läpi kun yritän kasata ja rauhoitella itseni tulevaa varten. Hengitykseni tarttuu kurkkuuni ja sykkeeni on varmaan lähellä kahta sataa.

Pieni rauhan hetkeni on hetkessä ohi kun joku raivoissaan riuhtaisee minut ympäri.