This cannot work..

Tylypahkan pikajuna

- Ei, en tarvitse! Huusi 15-vuotias Hermione Granger jästivanhemmilleen Tylypahkan punaisen pikajunan avoimseta ikkunasta. Viides vuosi Tylypahkassa oli alkamaisillaan. Pitkän junamatkan kuluttua he olisivat Tylypahkassa taas. Linnasta oli muodostumassa hänelle, niin kuin muillekin koti.
- Älkää sanoko, että olette unohtaneet kesälomaläksyn! Hermione sanoi ystävilleen Harry Potterille ja Ron Weasleylle. Harry ja Ron vilkuilivat toisiaan hermostuneina.
- Minä... Molemmat aloittivat
- Sano sinä vaan, Harry sanoi Ronille ja viittasi kädellään häntä päin.
- Minä... Ron sanoi ja alkoi kaivella kulunutta arkkuaan. - Taisin unohtaa sen kotiin. Hän jatkoi ja painoi päänsä alas. Ronin aurorihaaveet olivat nyt murskana.
- Häh!? Hermione huusi. - Miten voit unohtaa sen tiiliskiven kokoisen rasian kotiin! Sinä ole... Vaunuosaston oven avautuminen keskeytti Hermionen saarnauksen. Hän vilkaisi Harrya, ikäänkuin kysyäkseen oliko tämä tehnyt läksynsä. Harry nyökkäsi niin syvään, että silmälasinsa tippuivat lattiaa päällystävälle kokolattiamatolle. Hän oli kurkottamassa niitä, mutta ei nähnytkään niitä. Hän näki vain Ronin siskon Ginny Weasleyn ja Dean Thomasin, jotka olivat ilmeisesti juuri tulleet vaunuosastoon. Lasit olivat palautuneet hänen nenälleen. Ginny huomasi hänen tunnustelevan niitä ja virnisti.
- Tiedättekö jo kuka on uusi pimeyden voimilta suojautumisen opettaja? Dean kysyi ja aloitti keskustelun.
- En tiedä, mutta luulen nähneeni hänet kolmannessa vaunuosastossa. Hermione vastasi hänelle. - Sellainen sammakkonaama. Muut tuijottivat Hermionea hämmentyneinä, sillä ei ollut lainkaan Hermionemaista sano opettajaa sammakkonaamaksi. Hän huomasi muiden tuijotuksen, muttei välittänyt.
- Oliko se mies? Ginny kysyi rikkoen hiljaisuuden.
- Ei. Hermione vastasi hiljaa. - Se oli Dolores Pimento. Se, joka oli tekemässä tarkistusta Tylypahkasta viime vuonna. Muiden kauhistuneet ilmeet alkoivat naurattaa häntä. Deankin alkoi nauraa, mutta Ginny kiskaisi häntä kädestä ja he lähtivät omaan vaunuosastoonsa.
- Mitä tuo on olevinaan? Ron kysyi Harrylta ja Hermionelta. - Mistä lähtien he ovat olleet ystäviä?
- Ron, he eivät ole ystäviä. Hermione kertoi.
- He seurustelevat. Harry jatkoi Hermionen puolesta. Hän puristi silmänsä kiinni juuri oikealla hetkellä, sillä Ron purskautti suustaan kaikki vedet, jotka oli juuri äsken ottanut suuhunsa pöydällä olevasta juomalasista. "Kuuraannu" Hermione lausui nopeasti ja heilautti taikasauvaansa, jolloin kaikki vedet siivoutuivat äkisti.
- No mistä lähtien MINUN siskoni on seurustellut sen yliruskettuneen apinan kanssa! Ron huusi ja Hermione paukautti äkkiä vaunuosaston oven kiinni.
- He tutustuivat joulutanssiaisissa viime vuonna. Hermione sanoi ja varoi katsomasta Roniin. Siitä seurasi pitkö hiljaisuus. Harry ei viitsinyt keskeyttää, vaan antoi Ronin rauhassa sulatella asiaa. Hermione oli jo kerennyt napata arkustaan pimeyden voimilta suojautumisen kirjan, jonka taakse oli piiloutunut. Ei hän sitä kumminkaan oikeasti lukenut, sen Harry tiesi. Olihan hänkin vilkaissut kirjaa, mutta se oli niin tylsä, ettei edes Hermione jaksaisi lukea sitä.
Noin tunnin kuluttua vaunuosaston ovi avattiin taas. Nyt siellä oli kärrynoita. Ilmapiiri vaunuosastossa oli niin synkkä, joten Harry vaivautui vain pudistamaan päätään, jolloin kärrynoita jatkoi matkaansa. Ron oli paukauttamassa ovea kiinni, mutta väliin jäi jonkun käsi. Käsi avasi oven ja paljastui Draco Malfoyn omaksi.
- Mikä tuo on!? Malfoy nauroi ja osoitti Harryn kesälomaläksyksi tehtyä taikajuomaa. - Tiesitkö, että se on aika huono. Tai ei oikeastaan, vaan todella huono. Malfoy jatkoi ja Crabbe ja Goyle röhöttivät hänen takanaan.
- Et kai suinkaan luule, että saat tuolla liemistä hyvän arvosanan! Minä veikkaan, että reputat V.I.P:t. Malfoy totesi ja otti tekaistun huolestuneen ilmeen.
- Turpa kiinni. Hermione puuttui puheeseen.
- Ohoho. Malfoy hekotti, miten sinä uskllat puhua minulle senkin saastainen kuraverinen. Ole hyvä. Hän sanoi ja ojensi Hermionelle paperilappua. - Varokin koskemasta kättäni, en halua että tuhrit sen! Malfoy jatkoi ja ryntäsi takaisin junan etupäähän. Crabbe ja Goyle löntystivät perässä.
- Ihme heppu se Malfoy. Totesi Ron.
- Kalkaros takuulla antaa hänelle liemistä parhaan arvosanan, vaikkei Malfoy edes osallistu tunneilla aktiivisesti. Hermione paasasi. - Käyn kysymässä kuljettajalta kauanko on matkaa jäljellä. Heitän samalla tämän lapun roskikseen. Hän sanoi ja lähti vaunuosastosta.
- Minusta tuntuu, että taidan pitää Hermionesta, vaikka hän onkin tosi ärsyttävä. Ron kuiskasi Harrylle naama yhtä punaisena kuin tomaatti.
- Kerro se hänelle! Harry yllytti Ronia
- No en varmasti! Ron huusi hänelle naama edelleen punaisena. - Hän ei varmastikaan tunne samoin.
- Kyllä voi tunteakin! Ethän sinä sitä tiedä!
- Mutta hänellä on se... se... Harry katsoi Ronia hämmentyneenä. Mitäköhän Ron yritti viestiä hänelle. Ilmeisesti jonkin sanominen tuotti Ronille vaikeuksia, muttei hän Voldemortiakaan voinut tarkoittaa.
- Du... Du... Durmstrang... Ron änkytti epäselvästi. Ymmärrys levisi Harryn kasvoille.
- Tarkoitatko Krumia? Vasta vuosi sittenhän halusit häneltä niin kovasti nimikirjoituksen ja nyt Viktor taitaa olla yksi vihamiehiäsi. Harry totesi. Ronin kasvoilta valahti kaikki puna ja hän muuttui valkoiseksi.
- Ei kai hän enää häneen yhteyttä pidä... Harry sanoi, vaikka ei itsekään uskonut omiin sanoihinsa.
- Mitä täällä touhutaan? Hermione kysäisi nopeasti. Ron muuttui vielä valkoisemmaksi, jos se vain oli mahdollista. He eivät tienneet kauanko Hermione oli seissyt oven pielessä, mutta sen he kyllä tajusivat, että tämä oli ehtinyt kuulla jotakin.
- Ei, en pidä yhteyttä Viktoriin enään. Ja vaikka pitäisinkin, en kertoisi sitä teille. Hermione jupisi ja istahti alas.
- Kannattaisi varmaan käydä vaihtamassa kaavut päälle, sillä olemme pian perillä. Hän jatkoi ja nosti toisen polvensa toisen päälle. Harry tuijotti Ronia ja nyökkäsi ovea päin. Ron ymmärsi vinkin ja pian he kiiruhtivakin jo kohti junan vessoja.
- Siinäs kuulit. Harry kuiskasi Ronille kun he olivat menneet tarpeeksi kauas omasta vaunuosastostaan. - Kerro vain hänelle! Hän innosti punapäistä ystäväänsä.
- No, ehkä joskus. Ron vastasi, mutta Harry luki tämän kasvoilta epävarmuuden.

Kaavut vaihdettuaan Harry ja Ron kipittivät takaisin Hermionen luo. Malfoyn osaston sisällä näkyi kolme huppupäistä "ankeuttajaa", jotka heiluttivat ensin sormiaan ja sitten alkoivat nauraa räkättää. Joku sammakon näköinen nainen kurkisti oven raosta ja hymyili tekopirteää hymyä. Tuon täytyi olla Pimento. Harry ajatteli, mutta ei ehtinyt ajatella asiaan sen enempää kun lämmin käsi vetäisi hänet vaunuosastoon. Se oli Hermione.
- Miksi te muuten edes halusitte tietää juttelenko Viktorin kanssa enää? Hermione kysyi hiljaa. Hän nosti katseensa varovasti Roniin, joka oli ihan punainen. Kiusallisen hiljaisuuden rikkoivat kaikki innokkaat ekaluokkalaiset, jotka ryntäilivät sinne tänne pitkin pikajunaa. Juna oli ilmeisesti pysähtynyt. Sitä ei voinut tuntea, mutta sen kyllä huomasi. Kun ensiluokkalaiset saatiin kokoon ja vietyä veneille, muut oppilaat päästettiin junasta porrastettuna. Viimeisten joukkoon jääneet Harry, Ron ja Hermione nostivat painavat arkkunsa matkatavarahyllyltä ja lähtivät juna ovia kohden. Jäljellä olivat enää he ja Malfoyn joukkio.
"Ron on aivan onneton" Raikui laulu heidän suustaan. Ron, joka oli viime vuonna aloittanut huispauksen rohkelikon pitäjänä, oli ihan punainen.
- Jättäkää hänet rauhaan! Hermione huusi ja astui Ronin eteen.
- Onko Weasley saanut tyttöystävän!? Malfoy ilkkui ja nyt oli Hermionen vuoro punastua. Harry veti heidät molemmat pois junasta ja he suunnistivat kohti kärryjä, jotka veisivät heidät Tylypahkaan.

Tylypahkan linna oli monille jo tuttu paikka, melkein kuin koti, mutta uudet ensiluokkalaiset hämmästelivät upeaa vanhaa rakennusta. Moni säikähti kummituksia, kun taas toisille se oli jo ihan tuttu juttu. Harry, Ron ja Hermione istahtivat rohkelikon pöytään, Ronin harmiksi lähelle Ginnyä ja Deania, jotka näyttivät tuijottavan toisiaan haltioituneina. Albus Dumbledore heilautti sauvaansa ja saliin laski hiljaisuus. Hänen puheensa oli tällä kertaa todella lyhyt ja ytimekäs. Lajitteluhatun laulukaan ei ollut kovin kummoinen. Mutta ruoka onneksi sitäkin parempaa. Ainakin Ronin mielestä.

Kello lähenteli yhdeksää kun pidot loppuivat ja tuvat vietiin omiin makuusaleihinsa. Heidän ei olisi pakko nukahtaa vielä, mutta huomisesta oli tulossa rankka päivä, joten Harry katsoi parhaaksi mennä nukkumaan, samoin Neville, Seamus ja Deankin ilmeisesti. Ronia ei ilmeisesti väsyttänyt, sillä tämä vielä puoleen yöhön asti luki uutta "Lennä kanuudoinen kanssa" -kirjaansa.

Saa ehdottaa mitä haluaisitte tässä sarjassa nähdä(: Oon ajatellu et saattaisin alotella heti toisenkin sarja, liittyen Harry Potteriin tietty, oisko ideoita. Mietin vähän Hermionen päiväkirjaa. Miltä kuulostais?