ALINA
Ensimmäiset päivät Roopen kämppiksenä ovat menneet hyvin. Se voi myös johtua siitä, että häntä ei ole juurikaan näkynyt. Näin häntä lähinnä aamuisin ennen kouluunlähtöä. En tiedä mitä hän teki päivisin, emme juurikaan ehtineet aamuisin jutella. Eetu kuitenkin sanoi puhuneensa Roopen kanssa ja kertoi tämän opiskelevan. Yleensä hän tuli iltaisin myöhään takaisin ja lukittui heti omaan huoneeseensa.
Pojat olivat suunnitelleet pitävänsä viikonloppuna juhlat Roopen muuton kunniaksi. Kuullesani juhlista huomasin heti hymyileväni. Mahtaisiko Benjaminkin tulla? Tottakai hän tulisi, Roope on hänen hyvä ystävänsä, tai niin ainakin luulen. Seurusteleekohan Benjamin? Hän oli kuitenkin tullut juttelemaan kanssani muuton yhteydessä. Ei kai hän niin olisi tehnyt, jos hän seurustelisi? Huomasin yhä useammin ajattelevani Benjaminia ja hänen kauniin sinisiä silmiään.
Koulussa ei tapahtunut mitään kummallista. Töissä ei myöskään ollut tapahtunut mitään erikoista. Elämä kulki tasaisesti, ehkä hieman paikallaan. Tuntuu, että tarvitsin jotain uutta elämääni. Ehkä lauantain juhlat saisivat minut keksimään jotain.
Lauantai tuli nopeammin kuin olin uskonutkaan. Perjantaina olin törmännyt töistä tullessani Benjaminiin eteisessä. Hän oli ollut hakemassa Roopea mukaansa. Hän hymyili minulle todella leveää hymyä ja minä hymyilin hänelle hennosti takaisin.
Lauantaiaamuna minulle oli jäänyt keittiön siivous. Kun Kaisa oli saanut omat tehtävänsä valmiiksi hän tuli vielä auttamaan minua omissa puuhissani.
Kuuden aikaan menin käymään suihkussa, jonka jälkeen oli vaikein osuus, nimittäin vaatteiden valinta. Päädyin pitkän pohdinnan jälkeen laittamaan uuden mustan pitkähihaisen mekkoni, jossa on avonainen selkämys. Kiharsin hiukseni ja meikkasin. Tavoistani poiketen laitoin myös tumman punaista huulipunaa. Olin valmis puoli tuntia ennen kuin vieraiden pitäisi tulla. Menin keittiöön ja nappasin itselleni pöydältä siideritölkin. "Herranjumala ku sä oot kuuma", kuulin Roopen sanovan ja tunsin punastuvani, "onks joku tietty, jota varten laittaudut?" Kysyessään hän vinkkasi minulle silmää, tunsin punasuvani ja pakenin tilannetta Eetun huoneeseen. Ovella kuulin Roopen naurahtavan käytökselleni.
"Onks tää ihan kauhee?" kysyn heti päästyäni Eetun huoneeseen, käännyn kuitenkin nopeasti ympäri huomatessani Eetun olevan vielä pukeutumassa. "Mitä helvettiä Alina? Olisit voinu ees varottaa!" hän huusi minulle samalla kuin puki vaatteet päällensä. Käännyin varovasti ympäri ja hymyilin viekkaasti hänelle. "No mitä hittoa nyt?" hän kysyi suutuksissaan. "Taitaa Sofia olla oikee onnentyttö", kiusasin häntä. Näin kuinka hänen silmänsä suurenivat kuullessaan sanani. Lähdin häntä pakoon ja huusin samalla. "Sorisorisorisori, en oikeest nähny mitään."
Juostessani pois törmäsin yhtäkkiä johonkin ja tunsin käsien kietoutuvan lantioni ympärille. Katsoin ylös ja huomasin tutun vaaleahiuksisen pojan hymyilevän minulle sanoessaan: "Et pystyny sit olee yhtää kauempaa eros musta" Irrottauduin nopeasti hänen otteestaan. "Anteeks ei todellakaan ollu tarkotus mut näin tuolla melkeen Eetun ala...." ehdin jo paniikissa sanoa kunnes hiljenin tajutessani miten lauseeni loppuisi. Onneksi Benjamin vain naurahti ja sanoi: "Ei se mitään, törmäillään uudestaan." Sen jälkeen hän katosi ihmisten joukkoon.
Ilta sujui hyvin tanssimalla Kaisan kanssa. Aina välillä huomasin Benjaminin katselevan minua ja kun katseemme kohtasivat hän hymyili minulle. Loppuillan vietin lähinnä keittiössä siivoillessa ja jutellessa Roopen kavereille. Yllätyin nähdessäni Roopen suutelevan jonkun pojan kanssa. He näyttivät hyviltä yhdessä. Hätkähdin ajatuksistani tuntiessani jonkun aivan selkäni takana. "Ei ne oo yhessä", Benjamin sanoi. "Ne ei oo sitoutunu mitenkää sanallisesti vaik ei ne ketää muita nääkkää", hän jatkoi. Käännyin hänen puoleensa ja hymyilin hänelle. Alkoholista johtuen tarkastelin hänen huuliaan ja mietin minkälaista olisi suudella häntä. Miltäköhän tuntuisi, kun hän kuljettasi käsiään vartaloani pitkin ja riisuisi vaatteitani yksi kerrallaan kunnes olisimme täysin alasti ja.... "Mitäs mietit?" Hätkähdin Benjaminin kysymykseen ja punastuin varmasti, kun mietin mitä vastaisin hänelle. Enne kuin ehdin vastata mitään hän kysyikin: "Mitä sä teet huomen illalla?" Mietin miksi hän kyseli suunnitelmistani. "En tiedä, en varmaankaan mitään", ehdin hädin tuskin vastata, kun hän jo sanoi: "Sopiiks jos mä tuun hakee sua kuuden aikoihin?" "Mihin?" Benjamin kääntyi jo lähteäkseen, jolloin lisäsi vielä: "No meidän ensitreffeille." Purin alahuultani ja annoin Benjaminin lähteä kavereidensa luokse.
YOU ARE READING
Ikuisesti sinun
RomanceAlina on vain tavallinen lukiolainen, joka käy koulunsa ohella töissä voidakseen elää niin sanottua normaalia nuoren naisen elämää. Benjamin on poika, joka on aina saanut kaiken ilmaiseksi ja jonka ei ole koskaan tarvinnut tehdä töitä minkään eteen...