Ikuisesti sinun

Osa 9

Benjamin

Herään aamulla ja katson kännykästä kelloa. 9.38. Otan kännykän käteeni ja käännän kylkeä, jotta saan paremman asennon. Alina nukkuu vielä vieressäni. Hän näyttää todella levolliselta. Avaan kännykkäni ja huomaan saaneeni muutaman viestin.

Äiti:

Mitä haluut tänä jouluna sit syödä? Ajattelin mennä alkuviikosta kauppaan. Sami ja Pauliina on tulossa vasta joulupäivänä ni ollaan pienemmällä porukalla aattona.

Ai niin. Olisi varmaan pitänyt kertoa äidille, että en ollut menossa jouluksi kotiin. Päätin kertoa omat joulusuunnitelmani äidille vastaamalla tämän viestiin.

Oon ajatellu lähtee jouluks ulkomaille. Ei sunkaa tarvii stressaa sit mun takii. Tuun kyl varmaa viel käymää ennen ku lähen.

Olin saanut myös jonkun viestin Roopelta, jossa tämä kyseli, jos tietäisin Alinasta ja tämän olinpaikasta jotain. Hymähdin vain viestille ja laitoin kännykkäni takaisin pöydälle. Käänsin katseeni takaisin Alinaan ja olin säikähtää melkein kuoliaaksi, kun tämä katsoikin takaisin minuun.

"Huomenta poikaystävä", hän sanoi naurahtaen samalla. Tuntuu siltä, että voisin katsella häntä vaikka kuinka monta tuntia.

"Huomenta tyttöystävä", vastasin ja kumarruin suutelemaan häntä. Tunsin hänen hymyilevän huuliani vasten.

"Mitä me tehään tänään?" hän kysyi ja hivuttautui samalla kainalooni.

"No, voidaanhan me tähänki jäädä" sanon ja samalla silitän hänen käsivarttaan. Hän vain hymyilee minulle ja painautuu lähemmäs rintaani. "Me voitais käydä mutsilla kääntyys ku mul on sille asiaa."

Hän kääntyy katsomaan minua kauhistunut ilme kasvoillaan. Tajuan nopeasti miltä kysymykseni on kuulostanut.

"Nii siis ei mitää esittely hommii, sä voisit vaik oottaa autos ku ei mul tuu kauaa menee." Sen sanottuani Alina nousee sylistäni. Katson häntä kysyvästi ja hän vain irvistää.

"No, mennäänkö? Mis sulla on suihku?" hän sanoo ja hymyilee valloittavaa hymyään. Hymähdän hieman ja ohjaan Alinan kylpyhuoneeseeni.

***

Alinalla ei kestä kauaa käydä suihkussa, joten olemme pian valmiita lähtemään. Hän valitsi kaapistani itselleen mustan hupparin, johon hän näyttää hukkuvan, mutta hän ei kuitenkaan välitä siitä. Olemme kävelemässä kohti autoani, kunnes Alina yhtäkkiä pysähtyy ja katsoo minua purren huultaan. Katson häntä kysyvästi, jolloin hän katsahtaa autoani kohti, kunnes siirtää katseensa taas minuun.

"Saisinks mä?" hän kysyy ja hymyilee leveästi minulle. Pyöräytän silmiäni ja heitän avaimeni hänelle. 

Hän säätää penkkiä ja peilejä itselleen sopiviksi ja samalla minä yhdistän omaa kännykkääni autoon, jotta voimme kuunnella musiikkia sen kautta. Kun Alina on saanut penkin itselleen sopivaksi, hän lähtee varovasti peruuttamaan pois pihaltani. 

Alan kertoa Alinalle ohjeita, joka hyräilee samalla valitsemieni kappaleiden tahdissa. Pääsemme pihaan ja huomaan Aleksin auton pihalla. Sen vieressä komeilee myös Sebastianin uusi BMW. 

"Jää tähän vaa, ei mul mee kauaa", sanon ja astun ulos autosta. 

En ehdi kaivaa avaimiani taskusta, kun Aleksin tyttöystävä tulee minua jo ovesta vastaan. Tervehdin häntä ja astun eteiseen. Sisällä haistan pullan tuoksun, äidille on siis tänään tulossa vieraita. 

Kävelen keittiöön ja tervehdin äitiä. Hän katsahtaa minuun ja tulee halaamaan minua. Hän rutistaa minua ikuisuudelta tuntuvan ajan ja päästää sitten irti. Pitäisi käydä äidin luona hieman useammin kylässä. 

"Mitäs sulle kuuluu?"

"No mitäs mulle, mä nyt tulin vaa piipahtaa ku mul on vähän tilanne pääl täs."

"Aina sä käyt tääl vain kiireellä", hän sanoo pudistaa samalla hieman päätään kunnes jatkaa, "voisit joku kerta jäädä vaikka syömään ni voitais jutella taas koko perheen kesken."

Katson äitiä hieman pahoitellen, kunnes muistan minkä takia olen tullut käymään kotona. "Nii siit joulust viel ni oon siis lähös ulkomaille sillon et en oo tulos sit tänne."

"Ootko sit menos yksin sinne vai lähteeks joku pojista sun mukaan?" äiti tiedustelee samalla kun minä olen jo lähtenyt kävelemään eteiseen päin. Samalla kävellessä moikkaan Sebastianille, joka istuu olohuoneessa ja katselee ikkunasta ulos. 

"No täytyy kattoo millasel porukal ollaa menos", vastaan ja toivon ettei hän alkaisi kyselemään enempää matkasta. 

Olen jo saanut kengät jalkaani, kun Sebastian astuu myös eteiseen ja kysyy: "Hei kuka toi pimu sun autos on?" 

Katson häntä hieman kauhistuneena ja katsahdan sitten äitiini. Hän näyttää niin innostuneelta jo pelkästään kuullessaan, että autossani on naispuolinen henkilö. 

"Oisit kutsunu sen sisälle kanssa. Seurusteletteko te? Ootko sen tytön kanssa lähössä sinne matkalle? Tulkaa nyt ees kahville sisälle." äiti alkoi vaatimaan, mutta aloin ripeästi kävelemään ovesta ulos jättäen äidin ja Sebastianin sisälle kysymystensä kanssa.

"Mut sehän istu siel kuskin paikallaki. Ethän sä anna ikinä kenenkään ajaa sun autolla!" kuulin Sebastianin vielä huutavan perääni, mutta en kääntynyt enää takaisin selittelemään.

***

Muutaman viikon päästä istumme Alinan kanssa lentokoneessa matkalla Californiaan. Alina on nukkunut melkein koko matkan olkapäätäni vasten. Onneksi hän oli saanut kahvilasta vapaata, vaikka hänen olikin täytynyt työskennellä siellä paljon ennen lähtöä. 

Lentokoneen laskeuduttua otimme kentän ulkopuolelta taksin ja suuntasimme kohti hotelliamme. Päästessämme hotellille päätimme käydä vain syömässä, jonka jälkeen menisimme nukkumaan ja valmistautuisimme seuraavaan päivään, jota varten olimme jo suunnitelleet kaikenlaista mukavaa tekemistä.