Ikuisesti sinun

Osa 11

BENJAMIN

Seuraavana aamuna en tunnu pääsevän ylös sängyltä. Katselen vain nukkuvaa Alinaa. Alastonta Alinaa. En muista, koska minua olisi jännittänyt niin paljoa seksin aikana kuin viime yönä. 

Tunnen hänen hakeutuvan koko ajan lähemmäs minua nukkumaan. Kiedon käteni hänen ympärilleen. Ehkä minun ei tarvitsisikaan vielä nousta ylös. 

Kuulen puhelimeni värisevän yöpöydälläni. Just. Juuri, kun olen saanut tyttöni kainalooni nukkumaan, jollain mulkulla on mulle asiaa. 

Päätän kuitenkin antaa puhelimen vain soida. Puhelu loppuu ja alkaa pian uudelleen. Päätän irrottaa otteeni Alinasta ja nousen ylös.

Katson puhelimeni näyttöä, soittaja on Sebastian. Just. Ihan ku oisin tarvinnu sen pilaamaan mun hyvin alkanutta aamua. 

Astun vessaan sisään ja mietin vielä hetken ajan, että löisin luurin hänen korvaansa. Painan kuitenkin vihreästä kuvakkeesta ja nostan puhelimeni korvalleni. 

"No?" vastaan hänelle ja Sebastian hieman naurahtaa puhelimen toisessa päässä. 

"No mitä rakas pikkubroidi? Eiks isoveli sais soittaa ja ilmaista kaipuutaan?" hän vastaa ja arvasin jo siitä ettei hänellä edes olisi mitään kunnollista asiaa. 

"No ehkä jonkun toisen isoveli, mut et sä. Ni mitä sul oli? Mul olis muutakin tekemistä ku kuunnella sua puhelimessa", ilmaisen hyvin turhautuneena. 

"Ai sori, oonks mä keskeyttäny sun ja muidus aamujumpat?"

"No ei vittu vois vähempää kuulua sulle, lopetan nyt et oliks jotai?" Alan pian jo hermostua Sebastianin käytökselle. Hän saisi kuulla tästä, kun tapaisimme taas Suomessa.

"No ajattelin vaan jutella pikkuveikan kanssa..."

En jaksanut enää kuunnella hänen selityksiään, joten katkaisin puhelumme. "Vittu mikä kusipää", tiuskaisin ääneen. Astuin ulos vessasta ja huomasin puhelimeni akun olevan lopussa, joten vein sen lataukseen. 

Käännyin ympäri ja huomaan Alinan selaamassa Instagramia puhelimellaan. Minut huomatessaan hän laittaa puhelimensa tyynynsä alle. 

Hypähdän takaisin sänkyyn ja siirryn lähemmäs Alinaa makaamaan. Hän kietoo kätensä ympärilleni ja laskee päänsä kädelleni. 

"Huomenta", hän sanoi ja painoi hennon suudelman rinnalleni. 

"Huomenta", vastaan ja samalla silitän hänen selkäänsä. 

"Kuka sulle soitti?"

"Veli vaan, ei sillä mitään kunnollista asiaa ollu", vastaan. En jaksaisi puhua nyt ollenkaan Sebastianista. 

Alina vain nyökkää rintaani vasten. Yhtäkkiä vatsani alkaa murisemaan. Alina kääntää päätään ja katsoo minuun hymyillen. 

"Ööö, mentäiskö me piakkoin syömään", kysyn häneltä, mutta hän vain naurahtaa. 

"Kumpi menee ekana suihkuun?" Alina kysyy ja lähtee samalla kylpyhuonetta kohti. Oven sulkeutuessa huudan hänen peräänsä: "No mä oisin voinu."

***

Aamupalan jälkeen suuntaamme rantaa kohti. Onneksi tänään on aurinkoinen päivä, koska muuten Alina olisi halunnut kiertämään museoihin. 

Asettaudumme rannalla sivummalle ja levitämme tavaramme siihen. Toisaalta siis levitän pyyhkeemme maahan ja istumme niiden päälle.

Rannalla on paljon kaiken ikäistä ja näköistä porukkaa enkä voi olla tuntematta oloani hieman mustasukkaiseksi nuorten miesten katsellessa MINUN tyttöystävääni. Mustasukkaisuuteni johdosta tartun Alinaa kädestä meidän istuskellessamme paikoillamme. 

Jonkin ajan kuluttua Alina ilmoittaa menevänsä uimaan. Sillä aikaa minä kaivan puhelimeni esille ja alan selaamaan Instagramiani. Aapo ja Roope ovat näköjään taas eilen pitäneet hauskaa keskenään. Aamulla Roope on valitellut krapulaansa tarinassaan. 

En ymmärrä ihmisiä, jotka käyvät joulunaikanakin dokaamassa baarissa, kun he voisivat myös viettää aikaa perheensä kanssa. Minä taas en koskaan ole ollut jouluihminen, joten lasken itseni ulos äskeisestä väittämästäni. 

Lähetän läheisimmille ystävilleni kuvan rannalta ja ilmaisen samalla olevani elossa. Saku vastaa viestiini heti lumisella kuvalla. Hän kertoo olevansa kateellinen, koska hänellä ei ole varaa lähteä lomalle. Loputkin kaverini kertovat olevansa töissä pyhienkin ajan. 

Lopulta Alina palaa vettävaluvana pyyhkeillemme. "Ihan sika lämmintä toi vesi", hän sanoi ja hymyili leveästi. 

Naurahdan hänelle hieman, jolloin hän kohottaa kulmiansa kysyvästi. Pudistan vain hieman päätäni ja päätän riisua paitani pois. 

Alina katselee paljasta ylävartaloani ja huomaan hänen puraisevan huultaan.

"Ota kuva, se kestää kauemmin", sanon ja vinkkaan silmää hänelle. Alina kuitenkin katsoo minua kysyvästi ja sanoo: "Ei hele oot cheesy." Hän pudistaa hieman päätään ja tökkää minua käsivarteen. 

Kumarrun suutelemaan Alinaa ja hän siirtää sormensa hiuksiini. Irrottaudumme suudelmasta, mutta Alina ei kuitenkaan irrota hiuksistani. "Sun pitäis leikkaa nää, ne on päässy vähä kasvaa."

"Ehkä mä kasvatan itelleni sellasen polkkatukan."

Alina kuitenkin katsoo minua hieman epäuskoisesti kunnes laskeutuu makaamaan pyyhkeelle.

***

"Mikä sä haluut olla isona?" Alina kysyy minulta samalla, kun katselemme auringon laskevan.

"Ai kuinni?" kysyn samalla, kun vedän paitaa päälleni ja pörrötän pyyhkeellä märkiä hiuksiani. 

"No mä vaan mietin et aijoks sä mennä viel opiskelee jonnekki vai mitä oot aatellu?"

"Mmmm, no en oo sillee miettiny, et mitä haluun. Täl hetkel oon ihan tyytyväinen korjaamolla työskentelyyn, mut en sit tiiä et mitä tulevaisuudes." En ole oikeastaan ikinä miettinyt, mitä haluaisin tehdä työkseni. 

Isäni aina odotti, että minusta tulisi lääkäri tai lakimies. Ehkä, jos isä olisi vielä elossa, en olisi koskaan päätynyt autokorjaamolle töihin. Lähinnä siksi, että hän ei olisi luultavastikaan hyväksynyt sitä. 

"Mitä sä sit oot miettiny?"

"Mä oon aikonu hakee yliopistolle lukee suomen kieltä. Mut en oo sit varma et haluunko opettajaks vai tutkijaks vai mitä."

Hän naurahtaa hieman ja tarttuu käteeni. Hän silittelee kättäni ja katson häntä hieman kysyvästi. "Kyllä sä mulle kelpaat, vaikka must tuliski parempi palkkanen ku susta." 

Vedän käteni takaisin itselleni ja alan kutittamaan Alinaa. Hän nauraa holtittomasti. Rakastan hänen nauruaan. Voisin tehdä mitä tahansa, jotta vain saisin kuulla hänen nauravan. 

Lopulta pysäytän käteni hänen vyötärölleen ja kurotun suutelemaan häntä. Alinan kädet hakeutuvat selälleni. Hän sujauttaa toisen kätensä paitani alle ja suudelmamme muuttuu yhä intohimoisemmaksi. Irrotan huuleni hänen omistaan ja siirrän toisen käteni hänen poskelleen.

"Jos neiti on noin malttamaton, ni pitäiskö meijän sit siirtyy hotellille?" kysyn Alinalta. Yllätyksekseni Alina nousee pyyhkeeltään ja alkaa viikkaamaan sitä. Katson häntä hetken enkä voi uskoa silmiäni. 

"No herra on hyvä ja nostaa persauksensa ylös, jotta pääsemme lähtemään."