He Knows My Secret

21. Veto

"Haluuks kokeilla surffausta?"

Käänsin pääni hämmentyneenä yläpuolellani häilyviin virnisteleviin kasvoihin. Tuo tuli niin puskista, että pysyin hetken hiljaa harkiten ehdotusta. En ollut ikinä eläessäni saanut ajatusta kokeilla surffausta, se tuntui vain niin kaukaiselta ajatukselta. Merelle matkustaminen, varusteet ja itse opetus maksoi maltaita, eikä se ollut muutenkaan laji, josta olisin kiinnostunut. Mutta nyt kun Rover sattui ehdottamaan asiaa, mielenkiintoni heräsi.

"Ei oo varaa laudan vuokraukseen", huomautin.

"Ei tarviikkaan olla. Aluks voit käyttää mun lautaa", hän vastasi nyökäten lautaansa kohti, joka makasi hiekalla vieressäni suorastaan uhkuen päästä takaisin veteen. Tuijotin sitä hetken ajatuksien vilistessä mielessäni.

Yolo. Tämä olisi todennäköisesti ainoa mahdollisuuteni. Ja olisihan se aikamoinen kokemus, sehän on surffaus. Ei sellaista jokainen pääse kokeilemaan.

"Okei, mutta mulla ei oo märkäpukua."

"Et tarvii sitä vielä. Ekaks sun pitäs opetella pysymään ylipäätään laudan päällä. Tuollaiselta kömpelykseltä siihen tarvitsee enemmän harjoittelua", Eric vastasi lopettaen lauseensa tavalliseen irvailuunsa. Pyöräytin silmiäni ärsyyntyneenä.

"Katotaanko? Mistä vetoa, että opin tän päivän aikana?" sanoin närkästyneenä siristellen Roverille.

"Okei, lyödään vetoa. Jos et opi, vietät mun kanssa yhen päivän, uuden vuoden aattona", hän ehdotti hymyillen minulle itsevarmasti. Kohotin kulmiani välttelevästi harkiten.

"Jos opin, jätät mut rauhaan koko tän loman ajaks", vastasin viimein jämäkästi. Olin hieman epävarma, mutta mitä minä voin kiihtyvälle luonteelleni ja päättäväisyydelleni? Olihan sentään kyseessä koko viikko ilman Alienin ärsytyksiä, joten ehkä minä otan riskin ja vaikka jos häviän, niin ei se ole kuin yksi päivä. Kyllä minä sen kestän, ehkä.

Nousin seisomaan, ja Eric ojensi kättään sinetöidäksemme vedon. Tartuin käteen ja kättelimme tuijottaen toisiamme haastavasti silmiin.

Pakko voittaa tämä veto.

***

"Kivat bikinit, Al", Eric virnisteli edessäni tuijottaen kehoani, joka oli paljastavammillaan kuin koskaan kiitos Sophian typerien bikinien. Mielessäni kihisi ärsytyksestä, olisin mieluummin vain käyttänyt kaikki rahani vuokratakseni sen märkäpuvun, sillä nämä bikinit olivat syvältä.

"Pää kiinni saatanan pervo ja ala opettamaan", tiuskaisin lähtien kohti vedenrajaa. Rover nosti kätensä ylös puolueettomasti tiuskahdukselleni ja nosti laudan hiekalta lähtien perässäni meriveteen.

Kauhoimme niin syvälle, että vesi ylettyi minua melkein vyötäröön saakka. Roveria puoli reiteen saakka, kiitos hänen pituutensa, joka oli todennäköisesti päälle 185cm. Tarkkailin sivusta, kuinka hän asetti laudan kellumaan eteeni. Sitten hän nosti vihreän katseensa silmiini ja virnisti leikkisästi. Kurtistin kulmiani.

"No, mitä sä ootat?" Kysyin ärtyneenä.

"Sitä et nouset tähän laudalle makaamaan", hän vastasi nyökäyttäen päätään odottavasti lautaa kohti, mutta nähdessään vähättelevän ilmeeni, lisäsi vielä: "Usko pois, se ei ole niin helppoa kuin luulet."

Pyöräytin silmiäni edelleen epäilevästi. Mikä siinä muka olisi vaikeaa? Tartuin yhä varmana sen helppoudesta molemmilta puolilta laudan reunaa ja ponnistin sen päälle, mutta sen sijaan että olisin asettautunut sulavasti sen päälle, luiskahdin kuin mikä kömpelys sen päältä veteen ulvahduksen mukana. Noustessani takaisin pinnalle, kuulin Roverin paskan huvittunutta naurua. Tunsin kuinka päässäni kiehui, mutta kaikin voimin yritin hillitä itseni.