Yeet. Katotaas katotaas mitä seuraavaks tapahtuu :)) Pistä hei tähti tähän lukuun jo nyt, koska se piristää aina mun päivää valehtelematta. Ja kiitos 507 lukukerrasta❤️
Odilian näkökulma
Kuulimme raskaan koputuksen ovella, sydämmeni melkein pysähtyi, kun Heloisen serkku Maryn nousi teepöydästä ylös isosti ja äänekkäästi.
"Juoskaa ylös, ja jos kuulette ihmisten tulevan yläkertaan, ottakaa laukkuni ja paetkaa ikkunasta" Hän supisi "Ottakaa kaksi hevosistamme, One ja Tore ovat nopeimpia" Maryn supisi.Me lähdimme nopeasti ylös, minä tulin viimeisenä, sillä minun piti yhä nilkuttaa sattuvan jalkaani.
Edith auttoi viimeiset portaat.Menimme vierashuoneeseen valmistautumaan hyppäämään ikkunasta ulos heinäkasan päälle.
Alakerrassa ovi avautui.
"Päivää, me etsimme kahta naista ja yhtä tyttöä, jotka ovat karanneet yhdessä. Tyttö karkasi naimisiin menosta, ja niitä kahta naista on syytä epäillä homoseksuaalisesta toiminnasta" Möreä ääni sanoi
"Mille he näyttävät?" Marynin ääni kysyi lempeästi.
"Pitkä vaaleahiuksinen, ja kaksi keskipitkää ruskeahiuksista"
"Hmm... En varmaan ole nähnyt, olen pahoillani" Maryn kuullosti miettivälle.Loppu keskustelua en kuullut, mutta raskaat askeleet lähtivät yläkertaa kohti.
Olimme lähtövalmiina.
Otimme laukkumme, ja Heloise hyppäsi ensimmäisenä ikkunasta ulos.
Sen jälkeen hyppäsi Edith ja viimeisenä minä.
Päästin pienen vingahduksen, kun hyppäsin heiniin.Heloise auttoi minut ylös, ja puolijuoksimme talleille. Hän muisti ilmeisesti hevosten nimet, ja otimme kaksi mustaa oria.
Heloise osasi ratsastaa, ja Edith osasi myös.
Päätös oli nopeasti tehty, kuka ratsattaisi milläkin. Ehdimme laittaa vain suitset, kun ikkunasta kuului huuto.
"Hei!" Mies huusi ikkunasta, kun oli huomannut meidät.
Oli jo pimeää, joten en nähnyt hänen kasvojaan.
Heloise ja Edith nousivat hevosten selkään, ja minä annoin laukut. Heloise auttoi minut hevosen selkään, ja lähdimme laukkaamaan.Kuulimme huutoja takaamme, mutta ne hiipuivat pian, kun pääsimme kauemmas kylästä.
Laukkasimme kylästä kauemmas pitkin peltotietä.
Minun ja Heloisen välissä oli kaksi laukkua, ja pidin niistä kiinni samalla, kun pidin Heloisesta kiinni.Huudot alkoivat uudelleen, ja kun katsoin taaksemme, kolme hahmoa hevosilla lähestyivät meitä.
Edessämme siinsi metsä, se oli ainoa toivomme. Jos emme ehtisi sinne ajoissa, jotta voisimme eksyttää miehet, pelimme olisi pelattu.
Heloise antoi jaloillaan hevoselle käskyn laukata kovempaa.
Edith laukkasi vieressämme, ja hänen laukkunsa oli hänen edessään.Katsoin takaisin taaksemme, ja miehet lähestyivät koko ajan, heillä oli nopeammat hevoset kuin meillä.
"Nopeammin Heloise!" Huusin hänelle, ja Heloise antoi taas käskyn jaloillaan.
Edith noudatti esimerkkiä, ja antoi hevosilleen käskyn.Yeettusta. Annappa se tähti nyt viimeistään tässä vaiheessa, ku oli kerranki vähä jännittävämpi luku.
Että joo.
Katotaan tuleeko syyslomalla ku ehkä vaan yks luku. Tai katotaan jos tulee kaks.
Ehkä ei tuu ollenkaan, varautukaa siihen.
Sanoja:402
~Villieläin
YOU ARE READING
Salaisuus ✅
RomanceKukaan ei tiennyt, että he rakastivat toisiaan. Kukaan ei tiennyt heidän salaisuuttaan. Jos joku väärä ihminen tietäisi, heidät tapettaisiin Jumalan nimissä. Tässä on kuulkaas tarina kahdesta naisesta, keskiajalla, jotka rakastivat toisiaan. On siel...