Onpas pitkä luvun nimi lol. No mut anyway, hyvää perjantaita :)
~Villieläin
Edithin näkökulma
Heräsin aamulla, kun kuulin pienen kirkaisun lammensuunnalta. Ymmärsin, että Odilia ja Heloise olivat menneet pesemään Odilian vaatteita.
Vaatteeni olivat vieläkin aivan märkiä eilisestä, kirottu lampi.
Aloin sytyttämään tulta uudelleen, olisi myös mukava syödä jotain. Eilen yöllä olimme syöneet hiukan leipää, mutta siihen se sitten olikin jäänyt.
Sain tulen syttymään, ja aloin kaivaa leivonnaisia, leipää ja viidet omenat. Pitihän hevostenkin saada omenat.
Heloise ja Odilia tulivat takaisin. Heloisella oli vaatteet ja Odilialle ei. He kävelivät luokseni, ja pistivät Odilian märät vaatteet kuivumaan.
Hän kaivoi laukustaan uudet vaatteet itselleen. Minusta tuntui, että voisin vain kuivata vaatteeni näin.
Ei siitä mitään haittaa olisi.
Aloimme syömään. Kun ensimmäinen leivänpala oli saavuttanut vatsalaukkuni, se antoi ikävän muistutuksen, siitä kuinka tyhjä vatsanpohjani sattui olemaan.
Söin leivän, omenan ja leivonnaisen hyvin nopeasti.
Kun nuotio oli palanut loppuun, pakkasimme tavaramme ja lähdimme hevosten selissä syvemmälle metsään.
Heloise selosti meille siitä, kuinka me perustaisimme metsään kodin, kun olimme mennyt tarpeeksi syvälle ja alkaisimme asumaan siellä.
Nyökyttelin vain, kuitenkaan keskittynyttä yhtään siihen, mitä Heloise meille kertoi.
Vetäisin syvään henkeen, ja metsän raikkaus tuli keuhkoihini rauhallisesti.
Meillä ei ollut enää mikään hätä.
Pidin tästä metsästä ja sen energiasta.
Mjoo, saattaa olla, että tulee enää yks luku tän jälkeen.
Sanoja:213
~Villieläin
ESTÁS LEYENDO
Salaisuus ✅
RomanceKukaan ei tiennyt, että he rakastivat toisiaan. Kukaan ei tiennyt heidän salaisuuttaan. Jos joku väärä ihminen tietäisi, heidät tapettaisiin Jumalan nimissä. Tässä on kuulkaas tarina kahdesta naisesta, keskiajalla, jotka rakastivat toisiaan. On siel...
