Luku 23

463 35 21
                                    

-Mikä helvetti sua vaivaa?! Kieran ärähti, kun huomasi mihin tilanteeseen tytöt olivat ajautuneet.

Yksi baarista aiemmin lähteneistä miehistä oli nyt heidän kimpussaan. Tytöt yrittivät päästä hänen ohitseen, joka osoittautui vaikeaksi, toisen heistä pysyessä hädin tuskin pystyssä. Mies virnuili ällöttävästi enkä edes halunnut tietää, mitä tämä suustaan päästi. Muutama ohikulkija näki tilanteen, mutta kukaan ei mennyt väliin, kääntyivät vain vältellen poispäin kuin eivät huomaisi mitään. Tytöistä vanhempi, ja selväpäisempi, yritti pysyä rohkeana ja selkäsuoraisena, vaikka pelko ja epämukavuus alkoivat hitaasti hiipimään esiin, kun häntä ei suostuttu kuuntelemaan.

Mies kääntyi Kieranin suuntaan ja mulkoili tätä paheksuen. Vanhemman tytön silmiin syttyi helpotus huomatessaan jonkun puolustavan heitä. Nuorempi vaikutti olevan hiukan pihalla maailman menosta, mutta pysytteli silti vanhemman vierellä. Kieran asteli itsevarmasti tyttöjen ja miehen väliin.

-Ala painua, hän käski tuimasti. Menin itsekin vähän lähemmäs. Kieranista ei välittynyt epäryyden häiventäkään, vaikka vastassa oli ainakin kaksikymmentä vuotta vanhempi ja huomattavasti isokokoisempi mies.

-Rauhotu jätkä, me vaan juteltiin, mies naureskeli röhöttäen. Kaljamahaa oli kertynyt ja parta oli jäänyt ajamatta. Hiuksetkin oli kaljuuntumassa, ryhti kumara.

-Millä oikeudella sä luulet voivasi puhua tuohon sävyyn mun tyttöystävälle, Kieran murahti. Viimeinen sana särähti korvaani ikävällä tavalla. Hän tarttui vanhemman tytön käteen, kuin tehdäkseen pointinsä selväksi. Vihreät silmät tapittivat kaljamahamiestä armottomasti.

Tyttö meni eleestä aluksi täysin hämilleen. Nopeasti hän kuitenkin keräsi itsensä ja siirtyi lähemmäs Kierania näytellen mukana. Leuka nousi uudestaan pystyyn.

Minua vihlaisi. He näyttivät hyvältä seistessään niin, ihan kuin olisivat oikeasti pari. Muistin liiankin hyvin kuinka Kieran oli suuttunut, kun olin sanonut tämän ystäville, että hän oli minun poikaystäväni. Se oli ensimmäinen kerta, kun olin nähnyt Kieranin vihaisena, eikä siitä ollut seurannut mitään hyvää.

Yhtäkkiä tajusin, ettemme olleet ikinä puhuneet siitä, mitä me oikein olimme toisillemme. Pelkkiä ystäviä emme ainakaan. Se raja oltiin ylitetty jo kauan sitten, montakin kertaa. Enkä ollut varma oliko Kieran edelleen sitä mieltä ettei ollut poikaystäväni tai toisinpäin. Mitä hittoa me oikein olemme?

Minua häiritsi se, kuinka luontevasti Kieran oli sanonut täysin vierasta tyttöä tyttöystäväkseen, sen jälkeen kuinka tulisesti oli minulle ärtynyt täysin saman tehdessäni hänen kohdallaan.

-Ehkä sun pitäisi sanoa tyttöystävällesi ettei pukeutuisi kuin lutka, mies halveksi ja vilkaisi avoimesti himoiten tytön lyhyttä hametta ja toppia, kuvitellen mitä niiden alta paljastuisi. Tytön kasvot punehtuivat kiukusta.

-Et taida saada eukoltasi tarpeeksi, kun täällä häiriköit muita, vitun limainen paskiainen! Hän tiuskaisi päällekäyvästi. Kieran veti tytön pikaisesti kauemmas miehestä, jonka ilme oli vaihtunut ylenkatseisesta vihaiseksi. Ei tainnut kestää kun omaa miehisyyttä arvosteltiin.

Samalla vanhempi tyttö horjahti ja menetti otteensa nuoremmasta, joka oli koko tämän ajan keikkunut hihitellen kiinni tämän käsivarressa. Harpoin nopeasti nuoremman tytön luokse ja sain otettua kiinni ja vedettyä aavistuksen kauemmas ennen kuin tämä alkoi kompuroimaan omiin jalkoihinsa tai mies yritti jotakin.

-Mä luulen, että mun tyttöystävä saa pukeutua juuri niin kuin haluaa, eikä se kuulu tuollaiselle vanhukselle mitenkään, Kieran sanoi kuittailevaan sävyyn.

Nuorempi nosti hämmentyneenä katseensa minuun, kun tajusi viimein pitelijänsä vaihtuneen. Hymy levisi kasvoille. Puhe tuli ulos nopeana, aavistuksen sammaltavana ja epäselvänä. Jokin kiitoksen ja selittelyn välimuoto sen kuitenkin oli. Kädet kietoituivat omani ympärille puristavina. Ruskeat silmät olivat luultavasti isot ja pyöreät, jos ne olisivat pysyneet kunnolla auki. Blondit kutrit lainehtivat olkapäille asti, selvästi vartavasten laitettuina. Hänestä tuli mieleen koiranpentu. Jos koiranpentu oli siis vähintään puolentoista promillen humalassa.

ViattomatWhere stories live. Discover now