Mallailen uusia bikineitäni peilin edessä. Ostin nämä pari päivää muuttomme jälkeen ollessani shoppailemassa, joten toistaiseksi ne ovat lojuneet kaapissani käyttämättöminä. Nyt ne ovat kuitenkin päälläni, enkä näyttänyt yhtään hullummalta. Kangas on tylsän mustaa, mutta pidän bikineistä siitä huolimatta paljon.
Vetäisen päälleni farkkushortsit ja topin. Ulkona on jälleen todella kuuma, joten en kaipaa yhtään ylimääräistä vaatetta. Varmuuden vuoksi kuitenkin viikkaan farkkutakin kangaskassiini. Myöhemmin saattaisi tuulla, eikä kylmä ilma uimisen jälkeen ihoani vasten kuulosta kovin houkuttelevalta.
Puhelimeni värähtää ja luen Danielin viestin. Kohta siellä. Varmistan, että kassissani on kaikki tarpeellinen, ennen kuin suljen oven takanani ja varmistan, että se on lukossa.
Kävelen kerrostalomme eteen, eikä kestä kauaa, kun Daniel ajaa eteeni. Istun takapenkille, sillä etupenkillä istuu minulle vieras tyttö.
"Moi!" huikkaan vedettyäni oven kiinni.
"Moi! Me ei ollakaan tavattu, oon Aino", etupenkillä istuva tyttö esittelee itsensä ja hymyilee minulle.
"Viola. Kiva tavata", sanon vastaten hymyyn.
"Samoin. Sä kuulemma muutit tänne äskettäin?"
"Juu. Noin pari viikkoa sitten", kerron.
"No, tervetuloa Lahteen. Ei mikään unelmapaikka, mutta kyllä täällä omat hyvät puolensakin on", Aino hymähtää ja kääntyy takaisin naama menosuuntaan.
"Kiitos. Ja toistaiseksi ei mulla kyllä valittamista ole", sanon.
"Odota vaan, kyllä sä tulet huomaamaan niitä valittamisen aiheita ajan kuluessa", Aino sanoo huvittuneesti.
••••••••••
"Tulittehan te", Niklas tokaisee käveltyään autolle vastaan. "Voinko mä kantaa jotain?"
"Se eväskori sieltä ja yks niistä uimapatjoista", Aino huikkaa kantaen itse jo uimapatjaa ja vilttiä.
"Selvä se, teidän majesteettinne", Niklas mutisee ja virnistää minulle.
"Hei, sä itse kysyit, voitko auttaa", huomautan ottaen viimeisen uimapatjan mukaani. Meinaan sulkea auton takakontin, mutta Nikke kerkeää ensin.
"En mä olettanut, että olisin oikeasti saanut vastauksen", Nikke vastaa ja on aivan liian lähellä mua.
"Näköjään oletit väärin", tuhahdan huvittuneesti ja työnnän Niken kädelläni sivuun. Totean sen saman tien virheeksi, sillä Niken lihakset tuntuvat selvinä jopa vaatteiden läpi. "Mitkä helvetin muskelit sulla on?" möläytän, ennen kuin ehdin tajuta pitää suuni kiinni.
"Näköjään aika hyvät, kerta sä noin sanot", Nikke nauraa vieressäni ja mulkaisen häntä. Lähden kävelemään muiden luokse naama punaisena nolostumisesta. Lasken aurinkolasit silmilleni ja haluaisin vajota maan alle, mutta onnistun silti kävelemään muiden luokse joten kuten arvokkuuteni säilyttäen.
Vien uimapatjan pinoon ja istahdan Saran viereen. Nikke tulee niin omahyväinen virne kasvoilla muiden luo, että Kassu kysyy: "Mikäs sua nyt tällä kertaa huvittaa?"
"Mulla on ilmeisesti aika hyvä sixpack", Nikke toteaa huvittuneena katse mussa. Kaikki kääntyvät tietenkin katsomaan minua, enkä pysty estämään itseäni, vaan näytän keskaria Nikelle. Tämä vain nauraa ja saa minut turhautumaan entisestään.
YOU ARE READING
Ootko mun nyt vai huomenna?
Romance"Tykkäät musta kuitenkin", Kassu sanoo virne naamallaan. Mä haluisin haistattaa sille pitkät, mutta toinen puoli musta haluu vaan suudella sen täydellisiä huulia. ~~~~~~~~~~ Sitä perus rakkaushömppää, mutta pyrin tekee tästä mahollisimman mielenkiin...