Ootko mun nyt vai huomenna?

13 - Fucking finally

Tungemme Saran kanssa samaan aikaan sisälle hotellihuoneeseemme. Yritämme molemmat ehtiä ensin varaamaan paremman paikan, joten voitte varmaankin kuvitella, kuinka huvittavalta näytämme. Sängyt ovat täsmälleen identtiset, joten hätäilemme molemmat ympäri huonetta yrittäen kuumeisesti päättää, kumman sängyn ottaisimme. Se sopiminen, mitä kävimme nukkumapaikoista silloin Niken mökillä on unohtunut kokonaan ja käynnissä on kumpi-kerkeää-ensin -tilanne.

Noin puolen minuutin kuumeisen ja hätäisen arpomisen jälkeen Sara on meistä lopulta se, kumpi saa tehtyä päätöksen ensin. Hän hyppää kengät yhä jalassa ikkunan puoleiselle sängylle makoilemaan ja ilmoittaa: "Tämä on mun!"

"Me näytettiin just ihan helvetin tyhmiltä", nauran istuutuen omalle sängylleni. Potkaisen kengät jaloistani ja tiputan kassini lattialle. Käännyn katsomaan omaa puoltani. Okei, mulla on enemmän tilaa kuin Saralla, mutta toisaalta sillä on aika hyvät näkymät. Hitto, olisiko mun sittenkin pitänyt valita toi paikka? Okei Viola, tämä on jo naurettavaa. Sä nimenomaan jopa halusit tämän puolen vielä hetki sitten, mutta koska Sara kerkesi valitsemaan ensin, susta tuntuu, että teit huonon valinnan. Kuinka lapsellinen mä osaan ollakaan?

"Olisipa tässä huoneessa valvontakamera, niin voitaisiin katsoa tuo meidän äskeinen meno", Sara virnistää ja potkaisee omat kenkänsä pois jaloistaan.

"Niinpä. Toisaalta se olisi kyllä samalla myös aika karmivaa, että täältä löytyisi valvontakamera, joten ei kiitos", virnistän itse.

"No joo. Mulla on muuten ihan hirveä sudennälkä. Voidaanko mennä pyytämään muita kauppaan tai hakemaan ruokaa?" Sara kysyy ja suostun oitis ideaan.

Kaivan kassistani släbärit ja pujotan ne jalkoihini samalla, kun lähdemme huoneestamme. Kassun ja Niken huone on melkein omamme vieressä. Välissä on vain kaksi huonetta. Danielin ja Ainonkin huone on samalla käytävällä, mutta hieman peremmällä.

Sara koputtaa - okei, väärä sana - hakkaa Kassun ja Niken huoneen ovea. Ovi avautuu muutaman sekunnin kuluttua ja oven takaa paljastuu hyvinkin ärsyyntyneen näköinen Nikke. "Ei olla ostamassa mainoksia", hän sanoo ja sulkee oven avaamatta sitä uudestaan, vaikka Sara kuinka yrittääkin koputtaa.

"Okei teidän kahden välillä on nyt selkeästi huonoa ilmaa. Sunhan muuten piti kertoa mulle, miksi Nikke on ollut rasittava", sanon laitettuani Kassulle viestin, että tulisi avaamaan oven.

"Mä kerron myöhemmin. Lupaan. Mutta meidän pitää olla silloin kahdestaan", Sara sanoo ja Kassu ilmestyy avaamaan oven.

"Päivää arvon leidit. Kuinka voisin auttaa?" hän vitsailee virnistäen.

"Ajattelimme, että voisimme porukalla hakea ruokaa jostain. Lähdettekö mukaan?" kysyn kurkistaen peremmälle huoneeseen. Täysin samanlainen kuin mun ja Saran.

"Totta hitossa. Ihan hirveä nälkä. Ja totta puhuen voisi lieventää tämän meidän yhden sankarin kiukkua", Kassu sanoo kuiskaten jälkimmäisen.

"Kannatan ideaa", Sara sanoo ja lähtee kohti Danielin ja Ainon huonetta. "Toivottavasti nuo kaksi tuolla eivät ole vielä kerenneet käymään toistensa kimppuun", hän huokaisee ja me virnistämme Kassun kanssa toisillemme.

"Mikä tää Saran ja Niken juttu on?" kysyn Kassulta Saran ollessa tarpeeksi kaukana. Haluan kyllä kysyä asiasta häneltä itseltään, mutta en mahda omalle malttamattomuudelleni mitään.

"Sara menetti tuossa yksi päivä hermonsa taas Niken käytökselle ja sanoi, että nyt riitti. Niken pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni kerralla kunnolla, koska Sara ei jaksanut enää katsella sen käytöstä. Sara meni kyllä silloin sanoillaan aika pitkälle, mutta on tämä Niken vihoittelu musta silti aika tarpeetonta", Kassu kertoo.