Ootko mun nyt vai huomenna?

8 -Tykkäät musta kuitenkin

Kaakaokuppi höyryää edessäni ja lämmittää käsiäni. Kävimme jätkien kanssa uimassa ja äsken Saran kanssa saunassa. Pojat menivät jälkeemme saunomaan Niklaksen isän kanssa, joten me tulimme Saran kanssa päämökkiin.

"Enää tunti niin saadaan sytyttää kokko", Sara sanoo ja istuutuu mun viereen.

"Onko kello jo muka yksitoista?" kysyn epäuskoisena. Olisin olettanut, että kello on enintään yhdeksän. Koko päivä on mennyt niin nopeasti, että en ole tajunnut ajankulua sitten ollenkaan.

"No on. Missä välissä kului näin paljon aikaa?" Sara kysyy.

"Sitä mäkin mietin. Tuntuu ihan siltä, että kello olisi kohta vasta yhdeksän. Ulkona on vielä aika valoisaakin", totean.

"Niinpä", Sara sanoo. "Sori mä nyt vaihdan puheenaiheen, mutta nyt kun ollaan viimein kahdestaan, mä viitsin kysyäkin tätä. Sä et tainnut vielä käydä sitä keskustelua?"

"Noooo..." kiertelen.

"Anna tulla vaan", Sara sanoo huvittuneesti.

"Se ehkä vähän jäi", virnistän ja hörppään kupistani kaakaota.

"Niin mä vähän arvelinkin. Kassu käyttäytyi silleen, että se on kyllä ihan varmasti kiinnostunut susta. Se otti sut aina mahdollisuuden tullen kainaloon ja katsoi nauratko aina sen jälkeen, kun se kertoi jotain vähänkin hauskaa", Sara virnistää. "Mutta ei sillä, te olitte kyllä aika söpöjä."

Tunnen poskieni lämpenevän ja toivon todella, ettei punastumiseni näy mökin hieman hämärämmässä valaistuksessa. "Eikä oltu."

"No olittehan! Et sä voi väittää, että käyttäydyit silleen, että pidät sitä pelkkänä kaverina."

En pysty sanomaan mitään. Jos väittäisin, etten olisi tippaakaan kiinnostunut Kassusta, minulle kasvaisi varmasti yhtä pitkä, ellei pidempi nenä, kuin Pinokkiolla.

"Niin mä ajattelinkin. Mutta sun pitää oikeasti kohta tietää, aiotko sä käydä sen keskustelun Kassun kanssa. Koska jos sä aiot, toi ei voi jatkua pitkään. Mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän sä tuut satuttaa Kassua", Sara sanoo totisena.

"No kun mä en tiedä aionko mä!" parahdan. "Se vaikuttaa niin hyvältä tyypiltä, enkä mä pysty estää mun omia tunteita. Mutta sitten se ei olisi sitä kohtaan oikeinkaan, että mä tekisin jotain, jos en ole 100% varma siitä, että mä olen valmis mihinkään."

"Tiedän, että sun on vaikea päättää. Olen kuitenkin aika varma siitä, että sä tiedät, mikä lopulta on oikea ratkaisu", Sara toteaa.

"Niin. No mutta mä mietin sitä huomenna. Tänään haluan vaan nauttia juhannuksesta", sanon.

"Ihan ymmärrettävää. Älä kuitenkaan sitten lykkää sitä liikaa."

"En en. Vähän tähän aiheeseen liittyen, onkos sulla muuten ketään kiikarissa?" kysyn kiinnostuneena.

"Ei. Tai no, tavallaan. Mutta jätkät ei sitten tiedä, joten olet ihan hiljaa asiasta. Ja mä kerron sitten vähän myöhemmin kuka, et sä sitä kuitenkaan vielä tiedä", Sara virnistää.

"C'moon! Et sä nyt voi noin jättää asiaa auki. Ei mua kiinnosta se, tiädänkö mä sitä vai en, joten anna kuulua vaan", kehotan kärsimättömänä.

"Njääh. Se sitten ajallaan, jos mun kiinnostus edes kestää", Sara sanoo ja virnistää uudestaan varmasti tietäen, että ärsyttää minua.

"Just. On siinäkin frendi", sanon muka-loukkaantuneena.

"Hei kyllä mä sitten kerron myöhemmin", Sara nauraa.

"Kerrot mitä?" Nikke kysyy astuessaan sisälle Kassun kanssa. Mun katse kiinnittyy automaattisesti Kassun pörrösiin hiuksiin, mitkä on vielä hiukan märät. Helvetti kun se näyttää söpöltä.