You're my drug || Aleksi x Olli || [VALMIS]

Uusi sääntö studiossa

Koko automatkan Aleksi oli katsonut ikkunasta ulos, pitänyt käsiänsä sylissään ja kiertänyt etusormensa ja peukalonsa ranteensa ympärille vähän väliä. Pysähdyin punaisiin valoihin. Laitoin käteni nuoremman miehen reidelle, josta hän säpsähti ja käänsi pelästyneen katseen minuun. "Kaikki hyvin? Vaikutat poissaolevalta ja hermostuneelta." Sanoin ja silitin hänen reittä. "M-Mä....to-ota-. Voi-itko lope-ettaa?" Aleksi kysyi hiljaa, tuijottaen kättäni joka oli hänen reidellä, ihan niinkuin peläten että liikutan sen ylemmäs. Otin käteni pois hänen reideltä. "Anteeks, ei ollu tarkotus saada sun oloo epämukavaks." Sanoin pahoittelevasti. "Ei se mitä-ää." "Mut oikeesti, onks kaikki hyvin? Toi oli eka kerta ku pyörryt." Sanoin huolestuneena. "Oon kunnossa, oikeesti. Mä vaan tein ylitöitä. Ei sen vakavempaa." Aleksi sanoi hymyillen minulle.

"Niko arveli ettet sä ois syöny mitään ja sä olit ihan vitun kevyt ku kannoin sut sohvalle. Sun reisiki oli kauheen pieni ku laitoin mun käden siihen, ihan niinku siit ois hävinny kaikki lihakset ja rasvat." Kerroin. Aleksi käänsi päänsä pois päin minusta. Huokaisin ja lähdin sitten ajamaan kun valo vaihtui vihreäksi. "Et oo ikinä ees koskenu mun reisiin, nii mist tiiät et niist ois muka hävinny mitään?" Mustahiuksinen kysyi hiljaa. "Oonhan mä sillon, ku sä olit mun repparis." Vastasin. "Aha, mut oon kunnossa." Hän sanoi jo hiukan ärtyneenä. "Selvä." Sanoin.

||Aleksin nk.||
Olli pysäköi autonsa kerrostalonpihaan. Avasin turvavyöni, avasin autonoven ja astuin ulos autosta. "Kiitti kyydist. Nähää huomen." Sanoin ja paiskasin oven kiinni, jonka jälkeen lähdin kävelemään ulko-ovelle. Katsoin kun Olli ajoi pois pihasta. Menin rappukäytävään ja kävelin sitten portaat ylös seitsemänteen kerrokseen. Kerrostalossa oli myös hissi, mutta tietyistä syistä en sitä käytä.

||Hetken päästä||
Avasin koti oveni, astuin eteiseen ja ehdin sulkea oven, ennekuin jalkani pettivät alta. Yritin nousta ylös lattialta, mutta en pystynyt. Kaivoin puhelimeni housujeni taskusta ja soitin Tommille.

>Puhelu<

Tommi: Ale. Tiiäks sä mitä kello on?

Minä:
Turpa kiin, en pääse ylös lattialt

Tommi: Ei helvetti sun kanssa. Oon ihan koht siin, koita pysyy tajuissas, ok?

Minä:
Joo joo. Kiitti

Lopetin puhelun ja aloin sitten odottamaan että Tommi olisi täällä.

||Time skip||
Koti oveni avautui ja Tommi tuli sisälle. Hän sulki oven, jonka jälkeen hän nosti minut syliinsä ja kantoi sohvalle istumaan. Hän otti minulta kengät pois, vei ne eteiseen, otti omat kenkänsä pois ja tuli sitten olohuoneeseen istumaan viereeni. "Sä teet sitä vieläkin, etkö?" Hän kysyi. Käänsin katseeni sivulle ja huokaisin. "En voi lopettaa. Y-Yritän, mut se ei toimi." Vastasin ääni hiukan väristen. "Sä tiedät että oon sun tukena. Et oo yksin." "Tiiän, mut en haluu olla sulle joka ke-erta vaivaks. Sul on omaki elämä, et sä voi vaa joka kerta olla noukkimas mua ylös, ku en pä-ääse ite ylös. Haluun et tää p-paska loppuis, m-mut en vittu ti-iiä miten lop-pettaa." Kerroin pidätellen kyyneliäni. Tommi halasi minua ja painoi pääni hänen rintakehään. "Aleksi mä autan sua. Eikä sust oo vaivaa, pääasia et saadaan sut kuntoon, okei? Sä pystyt siihen, sä oot vahva." Tommi sanoi minulle ja silitteli selkääni. Nyökkäsin hiljaa.

Tommi ja minä erkaannuimme halista. Pyyhin kyyneleeni hupparini hihaan. "Sori." Sanoin hiljaa. "Mistä? Et tehny mitään väärää." "Noku mä vaan täällä vollotan ja sä joudut kuuntelee mua." "Sitä varten ystävät on." "Niin..." "Mut hei mun pitää alkaa lähtee. Soita jos tulee jotain tai tarviit apuu, onks selvä?" Tommi sanoi. Nyökkäsin hänelle. Tommi nousi ylös sohvalta, käveli eteiseen laittamaan kenkiä jalkaan ja lähti. Kun ovi meni kiinni, murruin uudestaan.

||Nikon nk.||
Istuin studion sohvalla Joonas sylissäni. "Onkohan Aleksil kaikki hyvin?" Joonas mietti ääneen. "Kuin ni?" Kysyin. "Noku Olli sano et Ale oli pyörtyny ja sit eilen se meinas myös pyörtyy." "No sehän sano et se teki ylitöitä." "Mut mitä jos se ei oo se koko totuus?" "En tiiä, mut älä nyt keskity siihen." Sanoin. "No mihin mun sit pitäis keskittyä?" Porko kysyi virnuillen. Suutelin häntä huulille ja hän takaisin. "Meihin." Vastasin ja siirryin sitten hänen huulilta hänen kaulalle. Porko otti paitani pois ja heitti sen studion lattialle. Nostin pääni pois hänen kaulalta.

Hän otti paitansa pois, heitti sen minun paitani sekaan ja suuteli minua intohimoisest huulille. Laitoin käteni hänen hiusten sekaan syveentääkseni kielaria. Joonaksen kädet availivat farkkujeni vyötä, nappia ja vetoketjua. Erkaannuin kielarista hapenpuutteen takia. Joonas kävi kaulani kimppuun ja liutti kätensä samalla housuihini. Hän ei kuitenkaan ehtinyt tekemään mitään kun kuulimme huutoa studion ovelta. "Jätkät ei homostelua studiossa! Jättäkää se makkariin!" Joel huusi. Porko nousi pois sylistäni, otti paitamme lattialta ja heitti minulle omani. Laitoin housuni kiinni ja puin sitten paidan päälleni. "Toi näky ei lähe mun verkkokalvoilta ikinä." Joel valitti. "Älä esitä ettetkö ois enne homopornoa nähny." Joonas sanoi ja tuli istumaan viereeni. "En ainakaa vapaaehtosesti." "Miten vaa."
__________________________
Sanoja: 757