You're my drug || Aleksi x Olli || [VALMIS]

Aurora

||Tommin nk.||
Istuin Aleksin kanssa keittiössä ja katsoin että hän syöö. "Voit lähtee. Ei sun tarvii kattoo mun jokast liikettä." Aleksi sanoi ja tökki haarukalla nuudeleita lautasellaan. "Lähen heti ku nään et sä oot syöny." Sanoin. "Söin ihan tarpeeks jo täst, en jaksa syödä loppuu." "Niin sä väität, mut sul on oikeesti nälkä. Et vaan haluu myöntää sitä." "Ei mul oo nälkä. Oon ihan täynnä." "Kai mä sit voin soittaa Joelin tänne kattoo et sä syöt." "Älä soita sil." "Syö sit." Sanoin. Aleksi alkoi syömään.

Kun hän oli saanut syötyä, hän työnsi lautasen kauemmas ja laittoi kätensä suunsa eteen. "Mä oksennan." Hän sanoi. "Et sä oksenna." Sanoin. Aleksi nousi ylös tuolilta, mutta työnsin hänet takaisin istumaan. "Mun on pakko päästä vessaan." "Ei oo. Jos mä päästän sut nyt vessaan, sä oksennat." "Mun on pakko." "Ale sä ylireagoit. Nuudeleis on tosi vähän kaloreit." "Ei mua kiinnosta." Aleksi sanoi. Kaivoin puhelimen taskustani, avasin lukitukseni, menin yhteystietoihin ja soitin Ollille.
>Puhelu<

Olli: Tommi. Mitä ny?

Minä:
Voiks tulla Aleksil?

Olli: Joo, tottakai. Onks kaikki hyvin siel?

Minä:
Tavallaa. Tuu vaa tänne.

Olli: Okei

Minä:
Heippa

Lopetin puhelun.

||Joelin nk.||
Olli oli puhunut äsken Tommin kanssa ja Tommi oli pyytänyt tätä Aleksille. Olli nousi ylös sohvalta ja minä nousin perässä. "Mihi te meette?" Joonas kysyi. "Aleksil." Vastasimme Ollin kanssa samaan aikaan. Ruskeahiuksinen basisti katsahti minuun, mutta ei sanonut mitään. Ennenkuin lähdimme studiosta Olli kääntyi Nikoa ja Porkoa päin. "Ette tee mitään likast tääl. Jos panettaa meette Nikon autoon tai teidän kämpäl, ok?" Hän kysyi. "Joo joo. Kattoo ny." Niko sanoi. "Kirjotan koht noihin sääntöihin 'paneminen kielletty studiossa.'." Olli sanoi. Porko ja Niko alkoivat nauramaan. "Okei okei. Me ei panna tääl." Joonas sanoi. "Hyvä." Olli sanoi ja sitten me lähdimme.

||Aleksin nk. Time skip||
Ovikello soi ja Tommi meni avaamaan oven. Pian keittiöön käveli Tommi, Olli ja Joel. Ei helvetti. Miks just noi kaks? Ajattelin. "Ale mä lähen nyt." Tommi sanoi ja meni eteiseen laittamaan kenkiä. Pian ovi kävi ja olin nyt sitten vain Ollin ja Joelin kanssa, mahtavaa. "Onks sul kaikki hyvi?" Olli kysyi huolestuneena. Nyökkäsin vastaukseksi. "Miks te tulitte?" Kysyin hiljaa. "Koska Tommi soitti mul ja käski tulee tänne, en kyl tiiä miks Joel tuli mukaa." Olli vastasi. "Mieti urpo." Joel sanoi. "Luuleks et mä ja Ale alettais panee?" "Ei sitä tiiä." "Voi nyt herra vittu sentää. En tykkää Ollista, vaan susta Joel." "Teiän puuhat kerto ihan muuta." "Ihan sama. Ei puhuta siit." Sanoin.

||Tommin nk. Time skip||
Istuin ravintolassa ja odottelin seuralaistani, Auroraa. Olin tavannut hänet netissä noin viisi kuukautta sitten ja no sitten aloimme juttelemaan, ja sovimme sitten treffit.

Huomasin Auroran kävelemässä minua kohti. Hänellä oli tosi kaunis sininen mekko. Nousin ylös tuolista ja otin kukkakimpun käteeni, joka oli pöydällä. "Hei." Aurora sanoi hymyillen ja halasi minua, halasin takaisin. "Hei. Oot tosi nätti." Sanoin. "Kiitti. Ite oot tosi komee." Hän sanoi hymyillen. "Ai joo, nää kukat on sul." Sanoin ja annoin kukkakimpun hänelle. "Oi kiitos. Ei sun ois tarvinnu." Hän sanoi.

Menimme istumaan ja tarjoilia tuli hetken päästä kysymään mitä haluaisimme syödä ja juoda. Kerroimme mitä haluaisimme ja tarjoilia lähti. "No haluuks sä kertoo jotain niistä sun kavereistas?" Aurora kysyi. "No siis Niko ja Joonas on ollu kihlois nyt varmaan kaks kuukautta. Aleksi on bändin vauva, kaikki kutsuu Aleksii Aleks. Meiän basisti on Olli ja no sil on jotain tunteit tyylii Alee kohtaa. Joel on toinen meiän bändin laulajist ja seurustelee täl hetkel Alen kaa." Kerroin. "Voi Ollia." Aurora sanoi. "Nii. Kerro sä jotain sun kavereist." Sanoin. "No....ei mul sinäänsä mitään kaverei oo. Ainoastaa yks." Nainen sanoi hiukan haikeasti. Voi vittu Tommi! Tyhmä tyhmä, pyydä anteeks! Huusin päässäni itselleni. "Oon tosi pahoillani. En tienny." Sanoin hätääntyneenä. "Ei se mitään. Se ei haittaa." Hän sanoi ja alkoi taas hymyilemään. "No haluuks sä kertoo täst sun kaverist?" Kysyin ja Aurora nyökkäsi. "Irina on ollu mun paras kaveri ihan vauvast asti, se puolusti mua ku mua koulukiusattii. Se on tosi suojelevainen mua kohtaan, ja se on kerran hakannu mun yhen vanhan poikakaverin yläasteel, ku se petti mua ja haukku mun ulkonäköä, ja kävin sillon läpi kaikkee paskaa ja sairastinki siin sit syömoshäiriöö sen jätkän takii." Aurora kertoi. "Oon pahoillani et oot joutunu kokee kaikkee tollast, onneks sul on ollu Irina. En kyl tajuu miten ne on voinu kiusaa sua, oot nii kiltti, huolehtivainen, fiksu ja kaunis." "Kiitos. Ehk olin vaa jotenki erinlainen." "No parempi nii ku et ois samanlainen ku kaikki muut. Erinlainen on uniikkia." Sanoin ja huomasin kun Aurora punastui hiukan.

||Ollin nk.||
Istuimme Aleksin keittiössä ja olimme hiljaa. Olisin halunnut olla Aleksin kanssa kahdestaan, mutta Joelin oli pakko änkeä mukaan.

Aleksi nousi ylös tuolilta. "Mihi meet?" Joel kysyi. "Vessaa." Mustahiuksinen mies vastasi ja lähti, ja hetken päästä kuulimme oksentamisen ääniä. "Olli." Joel sanoi. "Joo?" "Onks sul tunteit Alee kohtaa?". Menin ihan lukkoon. En ole myöntänyt asiaa kenellekkään muulle kuin Porkolle. "Kuin ni?" Kysyin. "Noku katot sitä sillee rakastuneena. Ja hakeudut kokoajan sen seuraan." Joel vastasi. Oonks se noin näkyvää? Mietin. "Ale on vaan kaveri mul, ei mitään muuta." Sanoin. Joel vain tuhahti ja naurahti kuivasti. "Älä kuseta. Oot ihan lätkäs siihen, en syytä sua. Ale on mukava, hauska ja seksikäs." "En tykkää siitä." "Et tykkää, mut rakastat." "Joel mä en-." "Ei sun tarvii mul valehdella, kyl mä oon nähny." Joel sanoi. En sanonut enää mitään. Mitä minun olisi pitänyt sanoa. Joel tietää että tykkään Aleksista.

Hetken päästä Aleksi tuli takaisin. Hän näytti siltä että hän olisi oksentanut. "Oksensit sit." Joel sanoi Aleksille. "En. Ihan kusella kävin." Aleksi sanoi. "Kuultiin kyl ku oksensit." Sanoin. "Miten vaa. Haittaaks se teit jotenki?" Aleksi kysyi. "Eks sä ymmärrä et sä voit kuolla jos sä et syö?!" Joel huusi. Aleksi pelästyi ja otti askeleen taaemmas. "Joel rauhotu." Sanoin. "Rauhotu?! Vittu! Alen pitää syödä!" "M-Mä sy-yön." Aleksi sanoi pelästyneenä. "Sä syöt, mut sä oksennat sen ulos! Ei sun paino helvetti nouse jos sä oksennat heti syömisen jälkeen! Kai sä ymmärrät et sä oot ihan helvetin tärkee meidän bändil! Mitä sä luulet et meidän bändi tekee jos sä kuolet?!" Joel kysyi ja nousi ylös tuolilta. (A/n pitäis varmaa hautajaiset) "E-En...tai-i s-siis-." "Vastaa!" "Joel lopeta!" Huusin ja Aleksi peitti korvansa.

"Eks sä nää et Ale pelkää?" Kysyin. Joel huokaisi ja käveli sitten Aleksin luokse. "Anteeks Ale. Ei mun pitäny huutaa, mut oon oikeesti ihan helvetin huolissani sust." Joel sanoi ja yritti halata Aleksia, mutta Aleksi meni kauemmas. "Ä-Älä saatana k-koske mu-uhun!" Aleksi huusi värisevällä äänellä. "Ale hei-." Yritin sanoa. "Lä-ähtekää!" Hän huusi. "Aleksi me o-." "Painukaa vitt-tuun mun k-kämpästä!" Hän huusi meille. "Anteeks, oikeesti." Joel sanoi ja me lähdimme eteiseen laittamaan kenkiä. "Nähää huomen." Sanoin ja me lähdimme Joelin kanssa.

||Aleksin nk.||
Lyyhistyin keittiön lattialle polvilleni ja itkin. Hengittäminen oli vaikeaa itkun takia. Ymmärrän kyllä miksi Joel oli alkanut huutamaan minulle, mutta hän tiesi että pelkään huutamista yli kaiken, ja silti hän huusi minulle. Kaiken lisäksi Ollikin oli alkanut huutamaan, joka pahensi tilannetta. Vihasin itseäni siksi että pelkäsin huutamista, mutta en voi menneisyydelleni mitään.
_________________________
Sanoja: 1158