You're my drug || Aleksi x Olli || [VALMIS]

"10."

||Nikon nk.||
Istuimme vieläkin studion sohvalla sylikkäin. "Mua väsyttää." Joonas valitti ja hautasi kasvonsa kaulaani. Laitoin käteni hänen hiuksiin ja pörrötin niitä. "No mee nukkuu sit." Sanoin. "En mää täs voi nukkuu. Sun sylis on mukavaa, mut perse sattuu ihan hitosti, ni ois kiva päästä sänkyy." "No kieltämättä." Sanoin virnuillen. "Pervo." Joonas sanoi.

Hän nosti päänsä pois kaulaltani, suuteli minua ja minä suutelin takaisin. Näykkäsin Porkon alahuulta, jolloin hän vetäytyi pois suudelmasta. "C'mon baby." Sanoin. "Ei. Päädytää kuiteki panee ja mä en haluu saada Ollilt selkään." "Saat mult koht." "Edest vai takaa?" "Kaikki käy." Sanoin ja vedin Joonaksen suudelmaan. "Niko meiän ei pitäis." Hän sanoi, vetäytyi kauemmas ja käänsi katseensa sivulle. "Onks kaikkk hyvin?" Kysyin ja Porko nyökkäsi. Laitoin käteni kihlattuni lantiolle, mutta hän työnsi ne pois. "Joonas?" "Oon kunnos. Anteeks." "Haluutko lähtee kotiin?" "Joo.". Joonas nousi pois sylistäni, jonka jälkeen minä nousin ylös sohvalta. Otimme tavaramme ja lähdimme.

||Joonaksen nk. Time skip||
Niko avasi koti ovemme ja päästi minut ensin sisälle. Otin kenkäni pois ja kävelin peremmälle asuntoon. "Rakas, voitaisko puhuu?" Niko kysyi ja nyökkäsin. Menimme olohuoneeseen istumaan. "Mist sä haluut puhuu?" Kysyin. "Sun viimeaikasest käytöksest. Tiiän et se mitä sul tehtiin oli vitun hirvittävää ja traumatisoivaa, mut sit kuitenkin harastat seksii mun kaa ja sit et enää pystykkää siihe." Niko selosti. "Niko m-." Olin sanomassa, mutta Niko keskeytti minut. "Haluun vaan olla varma että jatkossa ku meillä on seksiä, niin että sä oot varma et sä haluut sitä. En haluu et sun traumat pahenee, en haluu olla se syy et sul on paska olla, etkä voi puhuu mul siit." Hän kertoi.

"Mä oon ollu ihan 100% varma aina ku oon menny sun kaa sänkyyn. Etkä sä oo se syy mun paskaan oloon, vaan se mies. Enkä puhu sul mun asioist, koska en haluu aiheuttaa sul huolta ja stressiä." "Sun on pystyttävä puhuu mul. Et sä aiheuta mul stressiä. Huolestun, koska et puhu mul ja hoidat ajatusten selvittelyn viinalla tai viilte-." "En oo viillely. Kerran, mut en enää sen jälkeen." "Niinkö? Todista." "Miks? Miten?" "En usko sua. Ja ehk vaikka ottamal housut pois tai laskemal niit vähä, ja sit vaik nostat hihas ylös." "En oikeesti just nyt pysty laskee mun housui." "Hyvä on. Se ei haittaa. Nosta ees hihas ylös." Niko sanoi. Nostin hihani ylös ja näytin käsivarteni Nikolle. "Hyvä." Hän sanoi. Laskin hihani alas. "Meen nukkuu." Sanoin. Nousin ylös sohvalta ja kävelin meidän huoneeseen.

||Aleksin nk. Viikko myöhemmin||
Kävelin pitkin kaupan käytäviä ja katsoin jotain syötävää missä olisi vähän kaloreita. Kävelin kylmähyllyille ja pysähdyin kolmioleipien eteen. Otin käteeni kinkku juusto kolmioleipäpaketin käteeni. Käänsin sen ja katsoin kalorien määrän. 219kcal. Luin mielessäni. Laitoin sen takaisin hyllylle ja kävelin vihannesten luokse.

Samalla kun kävelin, huomasin Ollin. Miks sen pitää olla kaikkial? Ajattelin. Vedin huppuni päähäni, käänsin katseeni alas ja kävelin hänen ohi. Kävelin kurkkujen luokse, otin muovipussin ja laitoin sinne kolme kurkkua. Katsoin vaakanumeron ja menin aitten punnitsemaan ne. Painoin oikeaa numeroa, laitoin tarran muovipussiin kiinni, otin sen käteeni ja olin lähtemässä kassalle, mutta törmäsin johonkuhun, jonka takia mätkähdin perseelleni kaupan lattialle. "Kato etees helvetti." Sanoin ärtyneenä. "Aleksi? Ei kai sua sattunu?" Kuulin Ollin kysyvän. Nosuin nopeasti ylös lattialta ja olin lähtemässä, mutta Olli otti käsivarrestani tiukan otteen. "Ai! Päästä irti." Sanoin. Hän ei päästänyt irti, vaan hellitti otettansa. "Onks toi ainut mitä sä syöt?" Hän kysyi ja nyökkäsin. "Tiiäks sä paljon tos on kal-." "10." "Nii, eli ei paljoon mitään. Se on pelkkää vettä." "Ainaki mä syön jotain." Sanoin.

Olli pyöräytti silmiänsä ja lähti raahaamaan minua kassalle. Hän laittoi omat ostoksensa hihnalle ja sitten hän otti muovipussin minulta ja laittoi sen ostostensa sekaan. "Olisin voin maksaa ne ite." Sanoin. "Mä maksan." Olli sanoi.

||Time skip||
Istuin Ollin auton etupenkillä ja tuijotin ikkunasta ulos. Huomasin hetken päästä että ajoimme kotini ohi. "Menit ohi." Sanoin. "Tiiän. Sä tuut mun luo syömään." Olli sanoi. "Ei oo nälkä, joten voit viedä mut kotiin." Sanoin, mutta Olli ei kääntänyt autoa. "Olli kuuliks sä mitä mä sanoin?" Kysyin ja hän nyökkäsi. "No käännä auto." Sanoin. "En." Hän sanoi. Avasin turvavyön ja yritin avata auton ovea, mutta se ei auennut. "Ale laita se turvavyö takas." Olli käski. "En." "Aleksi laita se vitun turvavyö." "Avaa ovi sit." "Et sä liikkuvast autost hyppää." "No vie mut kotiin, ni mun ei tarvii." "Sanoin jo et sä tuut mun luo syömään." "Mä sanoin et mul ei oo nälkä, joten vie mut kotiin Olli!" Huusin, mutta Olli ei sanonut mitään.

Pian olimme Ollin kotipihalla. Hän parkkeerasi auton ja sammutti sen. Hän otti turvavyönsä pois ja huokaisi sitten. "Vien sut kotiin heti ku nään et syöt ees jotain." Olli sanoi ja käänsi katseensa minuun. Tuijotimme toisiamme silmiin. Hetken päästä Olli tuli lähemmäs kasvojani, menin itsekin lähemmäs.
______________________________
Sanoja: 774