You're my drug || Aleksi x Olli || [VALMIS]

Kyyneleitä

Lähestyin Aleksin kasvoja ja hän tuli itsekkin hiukan lähemmäs. Olli nyt et vittu suutele sitä! Se on vielki Joelin kaa yhes! Huusin päässäni. "Sul on tos jotain." Sanoin ja pyyhin olemattoman asian Aleksin poskelta. "Ai...kiitti." hän sanoi. Avasin autonoven astuin ulos autosta ja paiskasin oven kiinni.

||Time skip||
Istuimme Aleksin kanssa sohvalla, söimme ja katsoimme telkkari, tai siis vain minä söin. Aleksi piti lautasta sylissään, mutta ei ollu aikeissakaan syödä siinä olevaa ruokaa. Huokaisin ja laitoin sitten oman lautaseni olohuoneenpöydälle. Otin Aleksin lautasen käteeni, otin haarukalle ruokaa ja nostin sen Aleksin suun eteen. "Avaa suu." Sanoin. "Olli en oo enä-." Aleksi sanoi, samalla kun hän puhui, laitoin haarukan hänen suuhun. "O-Osaan syödä iteki." Hän sanoi ja laittoi kätensä suunsa eteen, ja yritti pureskella ruuan. "Mutku et sä osaa, Ale." Sanoin.

||Nikon nk.||
Ovikello soi, joten nousin ylös sohvalta ja menin avaamaan oven. Oven takana oli Joel. Olin pyytänyt Joelin käymään, koska oli tylsää ja Joonas oli nukkumassa. Kävelin takaisin olohuoneeseen ja istuin sohvalle. Pian Joel istui viereeni. "No mite sul ja Alel menee?" Kysyin. "Miten sen ny ottaa. Se ja Olli melkee pääty panee." Blondi kertoi. "Oho. Motä hittoo. Jätiks sä Alen?" "En viel." "Okei. Aika paskamaist et se ois pettäny sua." "Nii. Mut en oo vihanen." "Kui? Tai siis sun poikaystävä, oli menos sänkyyn yhen sun kaverin kaa. Mää aianki olisin jos Porko pettäis mua." "Ne oli kännis. Ja eiks Porko pettäny sua?" "Se raiskattii." "Ei helvetti. Onks se tekiä saatu kiinni?" "Ei. Joonas ei muista milt se jätkä näyttää."

||Joonaksen nk.||
Heräsin puheen sorinaan olohuoneessa. Nousin ylös sängystä ja kävelin ovelle. Katsoin oven raoasta ketä olohuoneessa oli Nikon siasta. Näin Joelin. Olin avaamassa oven ja menossa olohuoneeseen, kunnes kuulin Nikon mainitsevan raiskauksen ja Joelin kysyvän jotain kiinni otosta. "Ei. Joonas ei muista milt se jätkä näyttää." Niko vastasi. "Ooks varma ettei se valehtele? Jos se haluu suojella sitä tekiää tai jotain." Joel sanoi. Tuo sattui. Ensinnäkin miksi olisin valehdellut Nikolle? "En tiiä. Ehk oot oikeest. Pitää viel kysyy Joonakselt, sit ku se herää." Niko sanoi. Anteeks? Oikeesti, mitä hittoa!? Ajattelin. Olin loukkaantunut. Miten Niko voi edes kuvitella että valehtelisin.

||Joelin nk.||
"Mut vaiks Joonaksel kävi sillee, ni ei se vaikuta mitenkää etäselt sua kohtaa, eikä sitä häiritse et sä kosket siihe." Sanoin. "No oli se aluks, mut sit päädyttii panee autos ja sit vähä muuallaki, mut tänää Joonas ei kauheesti antanu mun koskee. Tai siis niinku me melkee päädyttii panee studiol, mut Joonas sano ettei meiän pitäis." "Puhutaaks me samast ihmisest nyt?" "Joo." "No kertoks se syytä?" "Ei. En kysyny." "Oisko pitäny?"

"Ehk. Vittu en enää tiiä mitä tehä. Tai siis joo mä rakastan sitä ihan vitusti, ja meiän häätki on ihan koht. En oo Joonaksen kaa vaan seksin takii, mut helvetti et se on kuuma. Saatan kiihotun melkee heti ku se ees vähä hipasee mun reittä tai istuu mun syliin, mut en voi pakottaa Joonast siihen. Ja on se mul okei jos meil ei oo seksii, niinku ei se oo tän suhteen pääasia." Niko kertoi. "Teiän pitäis varmaan puhuu tai jos Porko ei pysty puhuu sulle, nii ehk terapia ois hyvä. Ettei sen tarvii käsitellä yksin tota paskaa." Ehdotin. Niko nyökkäsi.

"Mun varmaan pitäis alkaa lähtee. Pitää kattoo et Alel on kaikki hyvi." Sanoin ja nousin ylös sohvalta. "Joo. Nähää." Niko sanoi. Nyökkäsin ja lähdin laittamaan kenkiäni jalkaan, jonka jälkeen lähdin.

||Nikon nk.||
Nousin ylös sohvalta ja kun käännyin, näin kihlattuni seisomassa makuhuoneen ovella. Hymyilin ja kävelin hänen luokse. Laitoin käteni hänen lantiolle ja pussasin huulille. "Nukuiks hyvin?" Kysyin ja Joonas nyökkäsi. "Onks kaikki hyvin? Vaikutat jotenki vaisult." Sanoin. Joonas alkoi hymyilemään, mutta se ei ollut aito hymy. "Kaikki on hyvin." Hän sanoi. "Varma?" Kysyin ja hän nyökkäsi.

Irrotin otteeni hänen lantiolta ja kävelin hänen ohi huoneeseemme. Otin pääli vaatteeni pois ja menin meisän sänkyyn makaamaan selälleni. Olin ihan hirveän väsynyt, joka varmaan johtui parista valvotusta yöstä. Joonas kääntyi minua päin ja hymyili vieläkin tekohymyänsä. Hetken päästä hän alkoi ottamaan vaatteitansa pois hitaasti. Kun hän oli saanut paitansa ja housunsa pois, hän tuli luokseni ja istui lantioni päälle, jonka jälkeen hän alkoi suutelemaan kaulaani. "Hei ei tänää. Mennää nukkuu. Oot varmaa väsyny." Sanoin hymyillen. "Haluut kuitenki, äläkä ees yritä kieltää sitä." Joonas sanoi ja kuulin hänen äänestä pelon. Miks Joonas ois peloissaan mun seuras? Mietin.

"Rakas oikeesti. Ei nyt." Sanoin ja työnsin hänet hiukan kauemmas kaulastani, mutta hän otti ranteistani kiinni ja painoi ne sänkyä vasten. Nytten näin hänen kasvot paremmin. Hän itki, mutta miksi. "Rakas hei mik-." Yritin kysyä, mutta hän keskeytti minut. "Niko äl-lä. T-Tiiän et haluut tätä n-nyt, joten mä a-annan sitä su-ul." Joonas sanoi. "Joonas, ei. En mä haluu tätä, koska se ahdistaa sua." "K-Kuulin ku pu-uhuit Joelin kaa, siit mi-iten hal-luut mult se-eksiä, mut en p-pysty ja se h-häiritsee sua." "Ei ei ei, rakas ei se mua häiritse. Rakastan sua sinuna, en vaan sun kehoo, en vaan sitä mitä annat mul. Rakastan kaikkea sussa, sun persoonallisuutta, ihan kaikkea. Eikä mua haittaa jos sä et pysty seksiin, ei sil oo mitään väliä." Sanoin.

Porko päästi irti ranteistani ja laittoi kätensä kasvoilleen, ja itki niitä vasten. Vedin hänet kiinni rintakehääni ja silitin häntä hiuksista. "A-Anteeks." Hän sanoi. Asetin pusun hänen hiusten sekaan. "Ei se haittaa, muru." Sanoin lempeästi.

||Aleksin nk.||
Avasin kotioveni, astuin eteiseen, suljin oven, potkin kengät pois jaloistani ja kävelin olohuoneeseen, missä näin Joelin istumassa sohvalla, ai saatana että pelästyin. "Herran vitun kristus! Älä säikyttele!" Huusin. "Mis olit?" Hän kysyi. "Häh?" "Mis olit?" "Ulkona." "Niinkö?" "Joo. Kui?" Kysyin hiukan ihmetellen. Joel nousi ylös sohvalta ja käänsi puhelimensa näytön minua kohti. Kuvassa oli minä ja se oli Ollin tarinasta. "Nii että hienosti olit ulkona." Joel sanoi.

"Voin selittää. Olin vaan syömässä, ku Olli ei päästäny mua kotii enneku olin syöny." Kerroin. "Ale mua alkaa kyllästyttää sun valheet." Joel sanoi. "Mitkä valheet? En oo valehdellu sul." "Etkö? Valehtelit siit sun ja Ollin baari illast, valehtelet sun syömisest ja valehtelit mul just äskö. En voi luottaa mihinkää mitä sanot." "Joel oon pa-." "Aleksi älä. Tiiän että tykkäät Ollist, sovitte yhteen. Mut me ei, tää ei vaan toimi." "Jätäks sä mut?" "Joo. Ei täs suhtees oo järkee. Tykkäät Ollista. Oot mul silti tärkee ja rakas, mut et romattisel taval enää. Toivon sul oikeesti kaikkee hyvää." Joel sanoi ja käveli ohitseni eteiseen. Otin hänen kädestä kiinni. "Älä jätä mua, kiltti Joel. Me saadaa tää toimimaan. En valehtele sul enää. Kiltti älä jätä mua." Sanoin melkein itkien. Joel irrotautui otteestani. "Anteeks Ale, mut mä en pysty tähä enää." Hän sanoi ja lähti.
___________________________
Sanoja: 1089