You're my drug || Aleksi x Olli || [VALMIS]

Kaljat seinässä

||Tommin nk. 4vk myöhemmin||
Avasin studion oven ja päästin Auroran ensin sisälle. "Moi jätkät." Aurora sanoi. "Moi." Kaikki muut sanoivat, paitsi Aleksi. Nyt kun tarkemmin katsoin, en nähnyt häntä missään. "Mis Ale o?" Kysyin Ollilta. "Se tulee myöhem-." Ollin lause jäi kesken, kun Aleksi kävelikeittiöön ja hän hengitti todella raskaasti. "Allu mis sä ees olit?" Olli kysyi mieheltänsä. "Salil, kui?" Aleksi kysyi. "Ooks syöny?" Olli kysyi kun Aleksi käveli sohvalle istumaan. "Oon." Hän vastasi. Valhe, huomasin Aleksin ilmeestä että hän valehteli. "Rakas jos sä kerrot jätkil se asia, ni mä puhun Alen kaa." Sanoin Auroralle. Nainen nyökkäsi. Aleksi nousi ylös sohvalta ja seurasi minua ulos studiosta.

"Miks sä jatkat tota?" Kysyin. "Jatkan mitä?" Aleksi kysyi. "Laihduttamist." "Mä en laihduta, mist sait sellast päähä?" "Etkö muka? Valehtelit just Ollil et oot syöny, mut et oo oikeesti." "Oon." "Älä valehtele mul." "Mä en valehtele. Oon syöny." "Et-." Olin sanomassa, mutta studion ovi avautui ja Niko tuli halaamaan minua. "Kiitti iha vitusti." Laulaja sanoi iloisesti. Katsoin ovelle ja näin Auroran seisomassa siellä hymyillen. Niko erkaantui halistamme ja pyyhki onnen kyyneleensä pois. Pian studion ovi pamahti kiinni. Katsoimme ovelle ja Joonas lähti kävelemään ulos rakennuksesta. "Joonas ei tainnu ottaa uutisii kauhee innoissaa vastaa, vai?" Ksysyin. "Ei...mut kyl se leppyy." Niko vastasi haikeasti. Nyökkäsin. "Allu tuuks käymää, haluun puhuu sul." Olli sanoi yhtäkkiä studion ovelta. "Joo." Aleksi sanoi ja käveli Ollin luokse. "No rakas lähetääks me kotii sit?" Kysyin Auroralta ja hän nyökkäsi, joten me lähdimme.

||Ollin nk.||
"Mist halusit puhuu?" Aleksi kysyi. "Onks kaikki hyvi?" Kysyin. "Joo, kui ni?" "Oot ollu kauhee etäine." "Yritäks kertoo et oot puuttees?" "No siis oon mä sitäki, mut pää asia oli se et onks sul kaikki hyvi, niinku oikeesti?" "Joo on on." "Hyvä sit." Sanoin. "No lähetääks himaa?" Aleksi kysyi. Nyökkäsin ja me lähdimme.

||Nikon nk. Time skip||
Avasin kotioven, astuin eteiseen ja suljin oven perässäni. Otin kengät pois ja kävelin olohuoneeseen, jossa Joonas istui ja joi kaljaa. "Joonas." Sanoin. "Älä sano mitään. En haluu kuulla sanaakaa sun suustas." Hän sanoi kireällä äänensävyllä. "Joona-." Olin sanomassa, mutta hän nousi yls sohvalta ja heitti kaljapullon seinään. "Turpa kiinni Niko!" Hän huusi, josta pelästyin hiukan. "Eks sä vittu ymmärrä?! Se lapsi pilaa meiä koko saatanan elämä! Sitäks sä haluut, häh?!" Hän huusi. "Eikä pilaa. Anna ees mahollisuus." Sanoin hiljaa. "Ja mitäs se jälkee sit?! Ei me voida vaa antaa sitä pois!" "Tiiän." "Kai sä helvetti ymmärrät et meil ei jää aikaa tehä musiikkii tai mennä keikoil!?" "Joo." "Ja sä silti haluut se muksu!?" "Nii haluunki." "Mitä sul o tapahtunu?! Sä rakastat mennä keikoil näkee fanei ja sä rakastat tehä musiinkii, aioks sä vaa heittää ton kaiken vaa roskii jonku kakara takii?!" "En mä mitää roskii heitä." "Etpä!" "Tarviin vaa taukoo hetken aikaa, okei?" "Ja mukulako siihe auttaa?!" "En tiiä, ehkä, ehkä ei." Sanoin. Joonas huokaisi ärtyneenä.

"Oot vihanen, joo tiiän. Mut anna ees sil muksul mahollisuus." Sanoin ja kävelin varovasti lähemmäs Joonasta. "Joo voin antaa sil mahikse, mut se ei voi antaa mul! Onks kivaa et sil o alkoholiongelmalline isä?!" "Sä pystyt lopettaa kyl. Mä autan sua sii." "En pysty! Tajuuks sä et jos mä en juo, ni saan muistoi siit raiskaajast ja alan satuttaa itteeni!" "Sun pitää mennä puhuu jolleki, iha oikeesti. Oon ihan helveti huolissani sust. Et puhu mul, juot vaa kaikki päivät ja jos et juo ni satutat ittees. Tarviit ammatti apuu sun ongelmii." Sanoin. "En voi puhuu sul mu ongelmist, ku päädytää riitelee kuiteski." Joonas sanoi. "Ei välttämättä. Kerro mulle vaa miten sust tuntuu ja mitä ajattelet." "En voi, en osaa." "No oot kännis nyt. Mut selvinpäi huome." "En välttämät." "Sun pitää lopettaa." "Tiiän, mut en tiiä miten, joten anna olla. Ei tä sun elämää koske kauheesti, ni älä välitä nii paljoo." "Ai ei muka koske mun elämää? Oot mun aviomies, enkä haluu et sul tapahtuu mitään. Rakastan sua ja haluun elää sun kaa vanhaks asti." "Ai kieläks sä mult nyt alkoholinki?" "Käytät sitä liikaa." "Aivan sama. En jaksa. Meen Joelil yöks. Äläkä soita mul tai laita viestii." Joonas sanoi ja hoiperteli eteiseen. Hän laittoi kengät jalkaansa ja lähti pamauttaen oven kiinni. Katsoin seinää mistä valui kaljaa, Joonaksen heittämän kaljapullon takia.

||Ollin nk.||
"O-Olli...mgh..." Aleksi sanoi ja lopetti itsensä nostamisen. "Eks jaksa enää?" Kysyin virnuillen. "O-Oon vä-äsyny." "Haluuks et mä jatkan?" "Ei. Hal-luun nuk-kkumaan." Hän sanoi hengästyneenä. Hänen keho tärisi ja hänen silmät painuivat kiinni, mutta hän avasi ne aina. "Etkö jaksais ees hetke aikaa?" Kysyin ja silitin hänen reittä, jossa pidin kättäni. Aleksi pudisti päätänsä. "Okei sit. Mennää nukkumaa." Sanoin. Otin hänen lantiosta kiinni ja nostin ylös, josta hän vingahti hiukan. Aleksi meni viereeni makaamaan, joten irrotin otteeni hänen lantiolta.

"Eihä sua satu mihinkää?" Kysyin ja hän pudisti päätänsä väsyneenä. Kiersin käteni hänen vyötärölle ja vedin kiinni itseeni, josta hän huusi vähän kivusta. "Mikä sattu?" Kysyin huolestuneena. "Eiku osuit mu mustelmaa." Aleksi vastasi. "Anteeks." Sanoin ja asetin pusun Aleksin hiusten sekaan. "Ei se haittaa." Hän sanoi.

||Joelin nk.||
Istuimme Joonaksen kanssa sohvalla ja joimme alkoholia. "Kerro mul, mikä siin ois nii paha et teil tulis lapsi?" Kysyin. "Kaikki. En sais enää nii paljo huomioo Nikolt, meil ei ois aikaa tuottaa musiikkii tai mitää muutakaa, en haluu sitä." Joonas kertoi. "Vaiks se sais Niko iloseks?" "Haluun kyl et Niko on ilone, mut entä mä sit? En mä ois ilone." "Nii, no en tiiä. Kyl sä siihe lapsee varmaa tottuisit." "En usko." Joonas sanoi.

||Time skip||
"Joonas pitäiskö su lopettaa toi juomine?" Kysyin, mutta hän pudisti päätänsä. Joonas joi bissensä loppuun ja nojasi sitten olkapäätäni vasten. Hän nosti katseensa minuun ja alkoi hymyilemään.

Hän nousi ylös ja istui syliini. "Joonas." Sanoin. Hän kumartui lähemmäs kasvojani ja yhdisti huulemme. Suutelin takaisin. Joonas oli laittamassa kätensä paitani alle, mutta otin hänen kädestä kiinni ja otin sen pois. Erkaannuin suudelmasta. "Mitä nyt?" Joonas kysyi. "Sun pitää ajatella Nikon tunteit." Sanoin. "Eli et haluu." Joonas sanoi. "En. Anteeks Porko, mut ei. En aio panna sua." Sanoin. "Vaan koska oon Nikon aviomies, siitkö se johtuu?" "En panis sua muutenkaa, et oo mun tyyppii." Sanoin. "Samat sanat, mut kyl sä yhe illa jutuks kelpaisit, ainaki mul." Joonas sanoi ja nousi pois sylistäni. "No mut mä meen nukkuu." Hän sanoi ja lähti makuuhuoneeseeni.
_________________________
Sanoja: 1026