"Onks sul niit....?"

1.8K 91 88
                                    

Pussasin Aleksia poskelle. "Olli anna mun nukkuu." Hän sanoin. Hymyilin. "Meiä pitäis varmaa nousta, ku pitäis lähtee studiolleki." Sanoin. Aleksi painoi kasvonsa rintakehääni. Liutin käteni hänen boksereiden sisälle ja puristin häntä perseestä. "Olli." Hän sanoi nauraen ja nosti päänsä pois rintakehästäni. Pussasin häntä nopeasti huulille ja hän vastasi. "Ok, eiköhä aleta valmistautuu." Sanoin ja Aleksi nyökkäsi. Nousimme ylös sängystä. Aleksi meni laittamaan lenkkeily vaatteita päällensä. Huokaisin. "Mitä nyt?" Hän kysyi minulta. "Pitääks mun ees sanoo mitään?" "Aiotko oikeesti kieltää mult urheilun?" "No näköjää on vähä pakko." "Haluutko alkaa taas vittu riitelee?" "En halua." "Noni, älä sit valita mul." "Valita? Tiäks ihan vitun sama, tee mitä huvittaa. Nähää studiol, ellet oo jo sairaalas tota menoo." Sanoin ja laitoin vaattet nopeasti päälleni, jonka jälkeen lähdin eteiseen laittamaan kenkiä jalkaani, ja lähdin ulos.

||Time skip||
Istuin studion lattialla ja rämpytin bassoani, yritin soittaa jotain tiettyä melodiaa, mutta se ei toiminut. "Voi nyt vittujen kevät ja kyrpien takatalvi!" Huusin ja laitoin basson viereeni lattialle. "No toi oli mulleki uutta." Kuulin Tommin ja Jolein sanovan. Nostin pääni ovea kohti. "Ai te ootteki jo tääl." Sanoin. He nyökkäsivät. "No mut mikäs sua ny noi paljo vituttaa, ku ei tuu soittamisestakaa mitää?" Joel kysyi. "En ymmärrä miehii." Vastasin. "Tiiäks, en mäkää toisinaa, siks oonki sinkku." Joel sanoi hymyillen. "Riitelitteks te Alen kaa?" Tommi kysyi. "Ei viel. Vituttaa se ku ei se tajuu olevansa täydellinen just niinku se on." "No mut syömishäiriöt on pirullisii." "Niinkö luulet?" Kysyin hiukan ärtyneenä Tommilta.

Hetken päästä studion ovi avautui ja sisälle tuli, Joonas, Niko ja heidän mukana oli Aleksi. Aleksi ei edes katsonut minua päin, vaan käveli suoraan työtuolillensa ja alkoi tekemään jotain töitä. "No mitä tehtäis?" Joel kysyi. Kohautimme hartioitamme, paitsi Joonas, joka oli pitäny katseensa alhaalla ja huppua päässänsä. "Joonas mitää ideoit?" Joel kysyi, mutta Joonas ei vastannut, vaikka Joel oli ihan hänen vieressään. Blondi solisti veti Joonaksen hupun alas, jolloin Joonas nosti päänsä ylös. "Mitä?" Hän kysyi meiltä, mutta emme vastanneet, kun huomasimme punaisen jäljen hänen poskessa ja mustelman hänen ohimossa.

"Vittuako tuijotatte, etteks oo enne homoo nähny?" Hän kysyi nauraen. "Mitä sun kasvoil tapahtu?" Tommi kysyi. "Mun kasvoil? Mitä tarkotat?" Joonas kysyi.

||Joonaksen nk.||
"Sul on punanen jälki sun poskessa ja mustelma ohimos. Mitä vittuu sul oikee tapahtu?" Joel kysyi minulta. Hymyni hyytyi hiukan, mutta yritin hymyillä. "Aaa....no hei te tiiätte mut, oon kauheen kömpelö. Kompastuin ja löin mun pään lattiaan." Valehtelin tavallaan. Kyllä olin lyönyt pääni lattiaan, mutta en kompastunut. "Entä toi jälki sun poskessas?" Tommi kysyi. "Mä tota...". Katsoin Nikoa, joka pudisti hiukan päätänsä. "M-Mä en muista." Vastasin. "Mist noi jäljet sun nilkkoihi ilmesty?" Olli kysyi. Voi vittu. Ajattelin.

Laskin housuni lahkeita alemmas, niin hiertymät eivät näkyneet. "En tiiä mist puhut." Sanoin hymyillen. "Joon-." Joel aloitti, mutta Niko keskeytti hänet. "Älkää ahdistelko Joonast kysymyksil, onks selvä?" Niko kysyi. "Halutaa vaa tietää ettei ketään satuta Joonast." Joel sanoi. "Ja ketä muka Joonast satuttais?" Niko kysyi. "Sä. Eiks se oo jo ilmiselvää et sä oot se joka Joonast satuttaa?" Olli kysyi. Niko naurahti. "Mä? Mä muka satuttaisin mun omaa aviomiestäni? Miks mä niin tekisin?" "Oot käyttäytyny ihan vitun oudosti, ni miks sä et myös pystyis satuttaa Joonast?" "Olli riittää. Niko ei tehny näit okei? Niko ei satuta mua, ei mitenkään. Se rakastaa mua, eikä se vois ikinä satuttaa mua." Sanoin. "No mist vitust noi kaikki mustelmat on? Häh?!" Olli kysyi. "Seksistä okei?! Ne tuli seksistä! Pyysin Nikoo tekee nä! Koska se tuntu hyvält!" Huusin. Kaikki pysyivät hiljaa. Niko hymyili. "Yeeez on hyvä olla avoin ja näi, mut herranjumala ei nyt noin avoin." Joel sanoi. "Kuka ois ajatellu et Joonas on masokisti." Tommi sanoi. Pyöräytin vain silmiäni. Nousin ylös sohvalta ja lähdin vessaan.

Nojasin lavuaariin. "Miks et vaa kertonu totuutta? Miks valehtelit?" Kuulin Nikon kysyvän. "En haluu et lyöt mua enää, okei? Siks en kertonu totuutta." Vastasin. "Lyö sua? Löin sua kerran, se ei tarkota et se toistuis." Hän sanoi. Käännyin kasvotusten aviomiestäni päin ja pidätin kyyneleitäni. "Eks sä vois vaa lopettaa?" Kysyin. "Lopettaa? Niinku minkä?" "Lopeta huumeiden käyttäminen, kiltti. Ei ne tee sust mitään muuta ku tunteettoman ihmisen, joka ei huomioi muiden tunteita, vaan satuttaa niitä henkisesti, sekä fyysisesti." "Kyl mä sun tunteet huomioin." "Ei, et huomioi. Eks sä nää et mua sattuu se mitä sä teet itteles ja mulle." "Oon pahoillani eilisest, se ei toistu. Lupaan sen. En satuta sua enää mitenkää, okei rakas? Luotaks sä muhu?" "Ja mitä jos sä lyötki mua?" "En mä lyö, lupaan. Luota muhun." "Hyvä on." Sanoin. Niko tuli halaamaan minua. Halasin takaisin. En tiedä oliko minulla enää turvallinen olo Nikon syleilyssä, vaiko ei.

||Nikon nk.||
"Okei, mennää takas studioo." Sanoin ja Joonas nyökkäsi. Erkaannuimme halista ja olimme lähdössä vessasta, kunnes Ollu tuli sinne. "Rakas mee jo edelt." Sanoin Joonakselle ja hän lähti. Kun vessan ovi meni kiinni, Olli käveli lähemmäs minua. "Onks sul niit pillereit?" Hän kysyi. "Tietenki. Miks?" "Anna mul pari, tarviin niit nyt." "Selvä." Sanoin ja kaivoin taskustani pienen mininrippipussin missä oli pillereitä ja annoin sen Ollille. Basisti otti minikrippipussista kaksi pilleriä, laittoi ne suuhunsa ja nieli ne. "Siin kestää hetken aikaa ja sit sul on hauskaa." Sanoin, jonka jälkeen lähdin takaisin studioon.
________________________
Sanoja: 846

You're my drug || Aleksi x Olli || [VALMIS]Where stories live. Discover now