luku 6: Kylillä

264 9 1
                                    

Y/n pov:
"Moi, ei kai me olla myöhässä?" Kysyin, kun saavuimme studiolle.
" No ette oikeestaan, tarkkaan kattoen kaks minuuttii" Tommi sanoi.
"Hyvä. Mitä te meinaatte tänää tehä?" Kysyin.
"No aattelin et jos alettas harjottelee tälläst uutta biisiä mitä kirjotin eilen illalla" Niko sanoi.
Niko lauloi ja soutti kitaralla biisin, ja he alkoivat harjoittelemaan sitä. Biisi oli todella hyvä. He harjoittelivat ja minä katselin. Lähinnä katselin kyllä vain Porkoa. Olen sanonut tämän jo miljoona kertaa, mutta tätä ei voi sanoa liikaa, hän on vain niin täydellinen. Yhdessä vaiheessa Joel vei Porkon vessaan juttelemaan, mutten kiinnittänyt asiaan mitään huomiota.

Joonas pov:
Ehdimme studiolle juuri ajoissa.
Harjoittelimme Nikon kirjoittamaa uutta biisiä ja yhdessä vaiheessa Joel kuiskasi minulle:
"Porko hei, tuu tonne vessaan, mul on asiaa".
Menimme vessaan.
"No, mites Y/n:än kaa meni?" Joel kysyi.
"No ihan hyvinhän meillä meni", vastasin.
"Joko tiiät millanen se on sängyssä?" Joel virnuili. Meinasin tukehtua.
"No en, me tavattiin vast eilen, mitä sä luulet?" Sanoin hänelle.
"Sorisori" Joel sanoi. Lähdimme takaisin harjoittelemaan.

Y/n pov:
Sanoin, että minun pitäisi lähteä kotiin.
Kun pääsin autoon, olin saanut Porkolta viestin.
"Toi oli ihanaa. Pian uudestaan? ;)"
Aloin hymyilemään.
"Totta kai :))" vastasin.
Olin aivan omissa maailmoissani kun ajoin kotiin. Uppouduin ajattelemaan Porkon ihania silmiä ja eilisiltaa. Pian olinkin jo kotona.
Päätin hieman siivota, koska kämppäni oli aika sotkuinen. Menin sen jälkeen nukkumaan.
Seuraavana aamuna
Oli lauantaiaamu. Heräsin aika myöhään. Menin meikkaamaan ja pukemaan, ja lähdin kävelemään kohti lähikahvilaa.
Söisin siellä aamupalani ja voisin samalla tehdä tietokoneella hieman työjuttuja.
Aamupalan jälkeen olin todella energinen, joten päätin lähteä juoksulenkille.
Samassa päähäni iski kysymys. Mitä ihmettä laittaisin päälleni illalla?!
Päätin mennä erääseen mekkokauppasn katselemaan mekkoja. Hetken etsiskelyn jälkeen löysin täydellisen mekon.
Se oli taivaansininen, ja sen vyötäröllä oli hieman tummemmansininen nauha ja rusetti. Alaosa oli ihanan pehmeän näköistä tylliä. Rakastuin mekkoon heti.
Menin sovittamaan sitä ja se sopi täydellisesti. Ostin mekon ja lähdin iloisena kaupasta.
Kylillä tapasin Porkon.
"Mitä ihmettä se täällä tekee?" Mietin.
Juoksin hänen luokseen juttelemaan.
"Moi, mitä sä täällä?" Kysyin häneltä.
"Aa moi! Tulin katteleen et, öh, miltä täälä näyttää! Asuks sä tässä lähellä?" Porko kysyi hieman hermoillen. Mietin mistä se johtui, mutta annoin asian olla.
"Joo, tossa muutaman sadan metrin päässä" vastasin, vaikka tiesin Porkon tietävän missä asuin.
"Ok. Mä jatkanki tästä matkaa" Porko sanoi ja hymyili.
"Ok, moikka" sanoin, hymyilin takaisin ja lähdin kohti kotia. Miksi Porko vaikutti niin oudolta ja hermostuneelta, kuin olisimme tavanneet ensimmäistä kertaa? Häpesikö hän nähdä minua julkisella paikalla?

Joonas pov:
Lauantaiaamuna yhdentoista aikaan istuin tylsistyneenä sohvallani ja yritin keksiä tekemistä. Minun pitäisi mennä studiolle vasta neljäksi. Mietin kaikenlaista ja yhtäkkiä muistin treffit. Mitä laittaisin päälleni? Menin katsomaan mitä vaatteita minulla oli, ja päädyin mustiin farkkuihin ja valkoiseen kauluspaitaan.
"Onks tää vähän liikaa?" Mietin itsekseni.
Ryhdistäydyin. Tämä oli hyvä ja näillä mennään. Mietin Y/n:ää. Sitä, kuinka kaunis hän oli ja kuinka kauniilta hän tulisi näyttämään. Päätin lähteä Y/n:än kotikylään Kylmäkoskelle etsimään hänelle jonkinlaista lahjaa. Mitä ostaisin? Kukkia? Koru? Hajuvesi? Pehmolelu? Päätin ostaa kauniin korun ja ihanan pehmeän pehmolelun. Yhtäkkiä näin Y/n:än.
"Apua, mitä mä sanon jos se huomaa mut ja tulee tänne?!" Ajattelin.
Hän tuli juttelemaan minulle.
"Moi, mitä sä täällä?" Hän kysyi.
Mietin kuumeisesti mitä sanoisin.
"Aa moi! Tulin katteleen et, öh, miltä täälä näyttää! Asuks sä tässä lähellä?" Tunsin itseni todella tyhmäksi. Tiesin hyvin, missä hän asui. Hän tiesi myös, että tiedän.
"Joo, tossa muutaman sadan metrin päässä" hän vastasi kummastuneen näköisenä.
"Ok. Mä jatkanki tästä matkaa" sanoin ja hymyilin hänelle.
"Ok, moikka" hän sanoi ja lähti.
Tunsin itseni todella tyhmäksi. Nyt hän todennäköisesti ajatteli, etten halunnut nähdä häntä julkisilla paikoilla.
Lähdin takaisin. Ajoin suoraa studiolle.
Olisin ollut myöhässä, jos en olisi mennyt.
Harjoittelimme lisää Nikon keksimää biisiä.
Sitten oli aika lähteä hakemaan Y/n:ää.

Love of mine || Joonas Porko x readerDove le storie prendono vita. Scoprilo ora