𝐓𝐡𝐚𝐧𝐤 𝐲𝐨𝐮 𝐟𝐨𝐫 𝐩𝐚𝐢𝐧 || 𝐎𝐥𝐥𝐢 𝐱 𝐉𝐨𝐞𝐥 [VALMIS]

𝐋𝐮𝐤𝐮 𝟏𝟎

Ollin pov:
Istun studiolla pimessä huoneessa. Itken ja katselen kättäni. "E En mä enää pysty tähän." Sanon itselleni ja halaan jalkojani. Pian kuulen oven avautuvan se oli Tommi. Tuo laittaa valot päälle ja tulee luokseni. "Olli shh shh ei mitään hätää." Tommi sanoo ja lohdutta minua. "M Mä en Tommi jaksa enää." Itken häntä vasten. "Itke vaa se helpottaa, sitkun oot rauhoittunut niin kerro mitä tapahtu." Hän silittelee hiuksiani rauhallisesti. Rauhoitun ja nojaan Tommiin hipihiljaa. "Mitä on tapahtunu?" Hän kysyy varovasti. "J Joel ja Joonas suuteli ja sit Joel oli alkanu miettii et ollaanko me sittenkään se oikee pari." Nyyhkytän. "Shh shh ei hätää Olli rakas, Joonas on vaan nyt sekottanu Joelin pään ei se yleensä oo tollanen." Hän selittää ja pussaa minua päähän. "M Mitä jos me oikeesti erotaan?" Alan itkeä kovaa. "Voi Olli, ette te saa erota jos erootte niin Joel ei tajuu kuinka ihanan ihmisen se menettää." Tommi silittää hiuksiani edelleen ja pussaa minua poskelle. "T Tommi?" Katson Tommia silmiin.
"Niin Olli?" Tommi katsoo minua silmiin.
"S Sitä vaa että kiitos kun oot siinä en selviäis ilman sua." Sanon ja nojailen Tommiin.
"Pitäskö sun mennä kotiin?" Hän kysyy.
"Ehkä mä sit meen." Sanon ja nousen. "Olli, älä sit tee itelles litää tyhmää riippuu ooks sä jo tehny?" Tommi katsoo minua kysyvänä.
Hiljenen ja olen hiljaa. "Ooks sä viiltäny?" Hän kysyy ja ottaa kädestäni kiinni ja nostaa hihan. "A Anteeks..." Nyyhkäisen. "Voi pieni Olli miksi?" Tommi kysyy ja katsoo minua silmiin. "Oli paha olla." Sanon ja vedän hihan alas.

————————————
Pääsen kotiini. Astun hiljaiseen kotiini, menen sohvalle ja huudan tyynyä vasten. Elämäni menee vain alamäkeä eikä loppua vieläkään näy. Päätän katsoa tylsiä sarjoja ja syödä paljon suklaata. Tällä hetkellä haluisin vaan olla Joelin vieressä ja kuunnella hänen sydäntä mutta kaikki on mahdotonta. Suljen sarjan koska se oli pelkkää rakkaushömppää ja se oli liikaas minulle sillä itkin taas. Laitoin Joelille viestin jossa kysyin haluaako se enää nähdä minua mutta en saanut enää vastausta sillä kello oli 23:30. Menen parvekkeelleni ja otan askin ja yhden savukkeen. Huokaan ja sytytän sen, vedän savua keuhkoihin ja nojailen kaiteeseen. "Voi Jollu olisitpa mun luona." Puhun itsekseni ja pudotan kyyneleen.
Mietin viiltoarpiani ja pudistan päätäni. Mitä oikein ajattelen, ei Joel tuosta tykkäisi jos saisi tietää että olen viiltänyt, se vaan pettyisi minuun. Huokaan taas. "Älä yliajattele liikaa jos et haluu pahimman luokan paniikkikohtausta." Sanon itselleni ja tumppaan savukkeen kaiteeseen ja laitan sen tuhkakuppiin. Menen sisälle, suljen parvekkeen oven, laitan sen lukkoon ja menen makkariin. Riisun iteni boksereille ja laitan yöhousut jalkaan ja käperryn peiton alle. Katson hetken kuvia kunnes vastaan tulee kuva minusta ja Joonaksesta lapsina. Mietin ja päästän pienen hymyn huulilleni. Uskomatonta että tuo hattarapää on edelleen minun paras ystävä ja vieläpä samassa bändissä.
🤍🤍🤍🤍🤍🤍🤍🤍🤍🤍🤍🤍🤍🤍
Tässä olis teille uus luku Jollia❤️

Jos teillä on ideaa miten Joelin ja Ollin suhde jatkuu niin kertokaa ihmeessä.

Sanoja 472