Kontrolli

Lean On

TW!SMUT

Do you recall, not long ago

We would walk on the sidewalk

Innocent, remember?

All we did was care for each other

But the night was warm

We were bold and young

All around the wind blows

We would only hold on to let go

- Major Lazer, DJ Snake, MØ – Lean On

Aleksi

Olli pesee hiukseni. Sen pitkät ja vahvat sormet pyörivät takuissa, ja painavat juuri sen verran, että veri alkaa kiertämään päänahassa. Suustani pakenee tyytyväisiä hymähdyksiä. Toivon niiden äänten aktivoivan Ollia liikkeissään niin, että se painautuisi vähän lähemmäksi. Mutta ei. Väliimme on tullut pieni ilmarako, enkä tunne enää hänen ihoa omaani vasten. Olen myös sulkenut silmäni, jotta voisin nauttia tuon vaeltelevasta ja tutkivasta kosketuksesta täysin. Olli kuitenkin sammuttaa hanan aiheuttaen harmituksen nyrpistyksen kasvoilleni. Kylmyys mikä iskee lämpimän veden kadotessa, ei ole kauhean kiihottavaa.

"Tule." Basisti mumisee matalalla äänellä korvaani. Siirrymme huoneen puolelle. Epävarmuus ja jännitys kouraisee vatsaani, sillä tällä kertaa hetki on suunniteltu, eikä synny spontaanisti ahdistuksen vuoksi.

En kyllä väitä, etteikö ahdistusta olisi. Se on matkassa koko ajan. Nyt se on vain kulunut, ja raastaa kuin tylppä veitsi vatsanpohjaani. Välillä se on taustamelua, ja sitten taas yhtäkkiä ohjaksissa istuva hallitsija. Mutta tässä hetkessä, kun Olli seisoo edessäni, vain pyyhe lanteillaan, ja silmissä on tuo lohduttava sekä nälkäinen katse, alkaa ahdistus käpertymään pienemmäksi. Luoja, mä tarvitsen tätä elääkseni, haluan vain hiljaisuutta siitä jatkuvasta melusta mitä pää itsekseen tuottaa.

Basistin kädet laskeutuvat lanteilleni. Ne puristavat ja painavat, ja sitten törkkäisevät mut takana olevaan sänkyyn. Olli kiipeää nokkelasti päälleni ja alkaa imemään kaulaani. Voi helvetti se tuntuu hyvälle. Käteni etsivät kosketuspintaa levottomasti, lopulta päätyen kosteisiin hiuksiin. En kerkeä niitä kauaa hyväillä, kun pää liikkuu alemmas, samalla suudellen paljasta rintakehääni, sitten vatsaani, lopulta pysähtyen lantion kohdalle. Hämmennyn kun huulet katoavat iholtani kokonaan, ja syntyy pitkä tauko. Kohotan pääni niin, että näen Ollin katsovan mua kohti utuinen ilme kasvoillaan.

"Sun täytyy anoa sitä." Mitä? Ai että ota se kyrpä jo suuhun? Pane mua? Mitä? Ajatukseni laukkaavat karkuun, eikä sanoja tule suusta. Ollin pitkä etusormi alkaa vaellella karvoitukseni rajalla, saaden mut sykkimään sen kevyelle kosketukselle.

"Sano se." Olli vaatii, ja käsi lähtee hivelemään sisäreisiäni. Puren huulta, koska en helvetissä halua sanoa mitään.

"Aleksi." Se katsoo mua silmiin vaativasti, ja käsi jatkaa matkaa sisäreideltä kiveksille, joita se sitten varovasti puristaa. Lantioni nykäisee vaistonomaisesti ylöspäin, etsien jotain mitä vasten painautua. Niin säälittävän himoissani olen. Kun Olli toisen kerran antaa kevyen puristuksen mun kiveksille, ulvahdan epätoivoisena

"Koske mua!" Eikä kauaakaan kun tunnen huulet mun munan ympärillä. Yritän taas painautua hyvää oloa kohti, mutta basisti päättää painaa käsillään lantiotani sänkyä vasten, jotten pääse liikkumaan. Imemisen ja nuolemisen välistä se toteaa rauhallisesti

"Kuule Aleksi, sun täytyy nyt ymmärtää, ettet voi kontrolloida tässä tilanteessa mitään, et edes itseäsi." Nuo sanat uppoavat alitajuntaani, ja huokaisen helpotuksesta. Totta, nyt en voi tehdä mitään, vain olla.