Hajalla ja uuden edessä

4

~Utu~

Oloni on aivan kamala, minua sattuu edelleen joka puolelle ja on hieman huono-olokin. Se voi kyllä johtua myös siitä, etten ole tänään taas syönyt yhtään mitään. Isi ei ole vieläkään tullut kotiin ja kello on jo yli viisi illalla. Hän on ollut yllättävänkin kauan aikaa pois kotoa, joka ei kyllä haittaa minua yhtään. Toivon että hän olisi ainakin koko viikonlopun muualla, en nimittäin haluaisi nähdä häntä ollenkaan nyt lähiaikoina. Otan kosketusnäyttökoneeni ja päätän pitkästä aikaa alkaa piirtää koneellani. Alan ensin selata Pinterestiä ja etsiä sieltä inspiraatiota mitä piirtäisin. Jonkun aikaa selailtuani saan vihdoin idean mitä alan tekemään, joten alan luonnostella siitä koneella, johon minulla onneksi on erillinen kynäkin vielä olemassa.

Luonnosteltuani kuvan alan vahvistaa sen rajoja. Jossain vaiheessa alan myös väritellä kuvaa ja lopulta vielä viimeistelen kuvan. Kuvaan tuli siis yksi elävä kasvi ja sen lisäksi paljon muita kuihtuneita kukkia ja kasveja, sekä miekka. Miekkaan on kietoutunut käärme, joka toimii samalla perhosen toisena siipenä. Kuva on lähinnä mustavalkoinen. Katson kelloa ja huomaan sen olevan jo melkein yhdeksän illalla, oho. Piirsin sitten noin neljä tuntia putkeen. Nousen ylös ja raahaudun jollain ihmeenkaupalla alas. Täytän taas vesipulloni ja teen itselleni smoothien, koska se on helppo saada alas. Nappaan taas myös yhden proteiinipatukan ja aivan pienen leivän mukaani. Pakko minun on välillä syödä, vaikka se onkin helvetin vaikeaa ja minua alkaa oksettaa herkästi. Raahaudun takaisin ylös ja pakotan itseni syömään, kunnes nappaan kitarani ja alan soittamaan. Soitan musiikkia täysillä ja se tuntuu erittäin vapauttavalta. Jossain vaiheessa lopetan kitarani soittamisen ja laulamisen ja huomaan kellon olevan jo yli 24.00. Onneksi asumme omakotitalossa, niin kukaan ei voi häiriintyä soittamisestani onnekseni.

-

"Mul on ikävä sitä, kun joku mua halaa
Pitää hetken hyvänä, sanoo et rakastaa
Tää on ihan liian vaikeeta
Näit raiteita yksin seuraa himaan
En tiiä pystynkö enää, tuntemaan mitään
Kaikki vaan delaa eikä tänne jää ketään
Tää on ihan liian vaikeeta
Näit ranteita yksin kursii kasaan

Valvon yksin himas tää ei tunnu enää kodilta
Ei pitkään aikaan ajatukset oo tuntunu omilta
Haluisin vaan et kaikki tulis takas
Huonot kortit mun pakas
Kun kuolee kaikki mulle rakas
Mua vaan pelottaa et mä yksin jään
Joo, kaikki delaa
Miten mun pitäis muka selvitä?

Mul on ikävä sitä, kun joku mua halaa
Pitää hetken hyvänä, sanoo et rakastaa
Tää on ihan liian vaikeeta
Näit raiteita yksin seuraa himaan
En tiiä pystynkö enää, tuntemaan mitään
Kaikki vaan delaa eikä tänne jää ketään
Tää on ihan liian vaikeeta
Näit ranteita yksin kursii kasaan

Eikä siin oo mitää väärää
Emmäkää aina haluu nähä huomist päivää
Ne luulee et oon it'setuhonen mut
Emmä ikin tekis itelleni mitää
Käyn korkeel jos haluan
Ja tuun takas aamulla sä tarviit taas haleja
Mutten saa sua enää
Sori et jouduit tätä kestää

Mul on ikävä sitä, kun joku mua halaa
Pitää hetken hyvänä, sanoo et rakastaa
Tää on ihan liian vaikeeta
Näit raiteita yksin seuraa himaan
En tiiä pystynkö enää, tuntemaan mitään
Kaikki vaan delaa eikä tänne jää ketään
Tää on ihan liian vaikeeta
Näit ranteita yksin kursii kasaan

Mul ikävä sitä, kun joku mua halaa
Pitää hetken hyvänä, sanoo et rakastaa
Tää on ihan liian vaikeeta
Näit ranteita yksin kursii kasaan."