Hajalla ja uuden edessä

18

~Rasmus~

Pääsimme juuri koulusta kotiin ja autan Ruskan kanssa Utun sisälle. Utua selkeästi tälläkin hetkellä ahidstaa, joten hän tärisee voimakkaasti ja kävely on haastavaa. "Utu, saanko kantaa sut sisälle?", kysyn, johon Utu saa nyökättyä onneksi. Nappaan hänet syliini ja pian pääsemmekin jo ovelle. Kannan Utun hänen ja Ruskan huoneeseen saakka, jotta kukaan ei ole heti kyselemässä mitään vaan Ruska saa rauhassa hoitaa tilanteen. Hän osaa sen varmasti kaikista parhaiten, toki minäkin voin olla apuna tietysti jos tarvii. Kyllä minä paniikkikohtaukissa osaan auttaa, on niitä tullut muutamaan otteeseen nähtyä luokassa kavereille ja muutenkin tutuilla. Tuttua hommaa siis myös minulle.

Suuntaan alakertaan ja menen välipalalle, kauhea nälkä. Heti alas päästyäni koirat tulevat kerjäämään luoksemme ruokaa ja äiti tunkee Elisabetin syliini. "Rasse mikä Utulla oli, ku kannoit sen ylös ja ne jäi sinne Ruskan kanssa?", äiti kysyy. "Varmaan paniikkikohtaus, saavuttiin Ruskan kanssa paikalle, ku jotkut taas hakkas sitä. Mut se asia on nyt ihan rehtorin käsissä ja Ruska varmaan rauhoittelee Utua. Älä pliis nyt häirihe niitä.", pyydän. "Okei, en häiritse. Mutta joudun pyytään sua kattomaan pienimpien perään, ku isi on vielä töissä ja mun pitäs mennä käymään Mallan kaa päivystyksessä. Se oli loukannut treeneissä jalkaa ja epäilen et se on murtunut.", äiti kertoo. "Okei, mä katon. Menkää te hoitaa Malla kuntoon.", totean. "Kiitos Rasmus, olet ihana.", äiti toteaa ja halaa minua. Hetken päältä ovelta kuuluu vielä jotain muistettavia ohjeita, ihankuin muistaisin ne kohta ja ovi kolahtaa kiinni. Sinne menivät.

Saan syötyä loppuun ja huomaan Epsun nukahtaneen syliini. Vien hänet sänkyynsä ja menen makuuhuoneeseen, jossa Evelyn itkee. Heräsi ilmeisesti päiväunilta. Nostan tytön peittokäärössä syliini ja menen istumaan kiikkutuoliin tyttö sylissäni. Silittelen Even hiuksia ja keinun hiljaa, kunnes tyttö rauhottuu syliini ja alamme katsella kuva kirjaa, jonka jälkeen vien Even välipalalle. Moni on ehtinyt jo sen onneksi syömään aiemmin. Nyt on oiva hetki lähteä käymään ulkona, joten alan pukea pienimpiä. Ruska ja Utu ovat syömässä, joten kysyn jaksavatko he kaiken jälkeen huolehtia Epsusta. En raaskisi siirtää häntä sängystä pois, koska hän nukkuu. Kuulemma jaksavat, joten he jäävät nyt sitten Elisabetin kanssa tänne kolmistaan. Otan itse mukaan koirat ja Sanderista alaspäin lapset. Malla on äidin kanssa, isi on töissä ja kaksoset taas jollain kaverillaan kylässä. Heitä ei paljon kotona näy, sitä se murrosikä teettää.

-

Pääsimme juuri takaisin ja isi on tullut kotiin ja tekemässä ruokaa, kun menemme sisälle ja jokainen vetäytyy rauhassa omiin oloihinsa. Itse menen myös huoneeseeni järjestelemään huomisia työasioita kuntoon. Hetken päästä siirryn alas, koska isi huusi syömään. Ruoaksi on näköjään lihamureketta ja perunamuusia. Syötyäni menen Ruskan ja Utun kanssa ylös ja katsomme jonkun elokuvan, jonka jälkeen lähdemme auttamaa isiä laittamaan pienimpiä nukkumaan. Äiti ja Malla on vieläkin päivystyksessä, mikähän ruuhka sinne on sattunut. Tosin ainahan päivystyksessä saa odotella ja kauan...

__________

Sanoja: 447

Tää 2h bussimatka on hyvää aikaa kirjottaa uutta lukua <3