Katse - Harry Styles fanfiction in finnish

Vierekkäin

Pidän Harrya tiukasti halissani enkä haluaisi päästää irti. "Gemma tuutko mun kans käymään pihalla?" Niall sanoo sohvalta. He kävelevät ulos ovesta. "Mä.." Aloitan irrottautuen Harryn halista. "Ei sun tarvi sanoa mitään." Harry keskeyttää lauseeni. "Ei kun mun pitää selittää." Jatkan istuen sohvalle. "Mistä mä alottaisin.. No Tom.. ömh.." Aloitan mutta alan jälleen itkeä. Harry istahtaa viereeni. "Tom? Siis sun isä puoli? Miten se liittyy siihen että jätit mut? Tai siis.." Harry aloittaa. Hän nousee sohvalta ja kävelee edestakaisin olohuoneen poikki kädet kasvoillaan. "Anna mä selitän!" Sanon koittaen saada hänet pysähtymään ja kuuntelemaan. "Mä tiedän miten se on tehny sulle pahaa mutta mä oon yrittäny auttaa sua ja lupasit kertoa mulle aina kaiken.. En ymmärrä miten.." Harry aloittaa. "Se uhkaa tappaa sut!" Huudahdan saadakseni Harryn kuuntelemaan. Hänen katseensa jähmettyy. En osaa tulkita onko se vihainen vai ymmärtävä katse. Hän on pitkään hiljaa ja istahtaa lattialle. Nousen ja kävelen hänen viereensä lattialle. Hän painaa päänsä polvilleen. "Se on soittanut mulle kaks kertaa ja ekalla kerralla en ymmärtäny sitä niin. Mutta se toinen kerta sinä ammuna kun kaikki oli menny hyvin se soitti taas ja mun piti keksiä tapa jättää sut. Anna anteeks.." Sanon silittäen Harryn kättä. En odota hänen reakoivan siihen. Hän nostaa päänsä ylös ja sulkee minut haliinsa. Voin tuntea kuinka lujaa hänen sydämensä hakkaa. Häntä pelottaa se on selvä. "Ei sun tarvi pyytää anteeks. Mä ymmärrän, halusit suojella mua. Ens kerralla lupaat kertoa mulle kun jotain tällästä käy. Jooko?" Harry kuiskaa. Suljen silmäni ja nielen kyyneleeni. helpotus. "Ens kerralla." Kuiskaan itsekseni. Ne sanat helpottavat sillä oletan sen tarkoittavan että palaamme yhteen. "Mä lupaan." Kuiskaan. Harry nostaa leukaani rintakehältään varovasti ja pyyhkii kyyneleeni. Voin nähdä että hän on itsekin itkenyt. Hän vie kämmenensä poskelleni ja katsoo minua mitään sanomatta. Painan oman kämmeni hänen kädelleen poskellani. Harry painaa huulensa omilleni hitaasti. Hän ei tee muuta. Pitää huuliaan omissani hetken ja suukottaa uudestaan. "Rakastan sua Milla." Harry sanoo silmät kirkkaina. Hän sanoo sen täydestä sydämestä. Nään sen. Hymyilen Ja suutelen Harrya kunnolla sivellen tämän hiuksia. "Ja mä rakastan sua Harry." Kuiskaan.

"Joo se oli hyvä veto!" Niallin ääni huudahtaa nauraen astuessamme Harryn kanssa ulos ovesta. Louis ja Liam ovat siellä myös. "Pojat moi!" Sanon hymyillen ja halaan kumpaakin. Liamia vähän etäämmin sillä en tiedä ovatko välimme hyvät sen jälkeen kun Harry ja mina paljastettiin suhteemme. Harry kävelee Niallin luokse. Hän katsoo Harrya kysyvästi. Harry hymyilee ja taputtaa Niallia olalle. Se vaikuttaa sovinnon teolta. Poikien tapa sopia. Menemme kaikki sisälle. "Hei mikäs täällä on tilanne?" Louis aloittaa. "Tai niin Milla mites sä tänne asti oot päätynyt?" Hän jatkaa nauraen. En tiedä mitä sanoa. "Ömh tulin puhuun Harryn kanssa." Tokaisen ja istun sohvalle. "Niin ootteks te taas yhessä?" Liam kysyy hiljaa. Katsahdan Harryyn enkä löydä sanoja. "Kattoo nyt." Harry tokaisee nopeasti ja nousee keittiöön. Jään hämilleen katsomaan tämän perään, Kattoo nyt? Luulin että kaikki sovittiin jo.

Vietämme illan yhdessä Harryn kotona katsoen elokuvia ja syöden, paljon. Pysyttelen kauenpana Harrysta ja yritän välttää katsekontaktia. Niall on nukatanut sohvalle ja pojat pelleilevät ottaen hänestä kuvia. "Mä lähen nukkumaan." Sanon ja kävelen toiselle sohvalle. "Nuku mun sänkyssä." Harry sanoo nopeasti ja kävelee huoneeseensa. Kävelen hänen peräänsä. "Ei mä voin hyvin nukkuu sohvalla." Sanon ovelta. "Laita ovi kiinni ja tuu käymään tässä." Harry kuiskaa. Katson häntä kysyvästi ja epäröin hetken. Suljen kuitenkin oven ja kävelen sänkylle istumaan. Huokaan. "Miks et haluu palata yhteen?" Aloitan katse maassa. "Haluun. Enemmän kun mitään." Harry tokaisee. "Mut miks ihmessä sitten sanoit että.." Aloitan kunnes Harry istuu lähemmäs minua. "Kuuntele. Palataan yhteen mutta esitetään kaikille että ei. Tomin takia. Pysytään piilossa niin kauan että se jättää meiät rauhaan." Harry kuiskaa. "Lähetään vaikka johonkin kauas täältä." hän jatkaa. "Ei sä et voi jättää bändiä kauaks aikaa.." Sanon hiljaa tarttuen Harrya kädestä. Hän etsii sanoja. "Me keksitään jotain. Mä lupaan." Hän sanoo puristaen kädestäni. Nyökkään hymyillen ja huokaan. "Nuku tässä ja mä meen sohvalle." Harry aloittaa. "Eikä vastaväitteitä." Hän jatkaa hymyillen. Käyn makaamaan sänkylle ja Harry laittaa peiton päälleni. Hän suutelee otsaani ja kävelee pois päin. "Harry.." Kuiskaan hänen peräänsä. "Rakastan sua." Kuiskaan hiljaa. Harry kävelee takas päin ja suutelee minua pitkään. Pian hän poistuu huoneesta hiljaa olohuoneeseen.

On kulunut jo tunti enkä saa unta. En ikinä saa unta vieraassa paikassa. Peitto tuoksuu Harrylta. Hymyilen itsekseni huomaten sen. Halaan peittoa kuin se olisi Harry. Vaan se rauhoittaa minut. Olen nukahtaa ja kuulen kuinka muutkin nukkuvat jo. Ovi aukeaa hiljaa. Nostan päätäni ylös ja Harry astuu sisään ja laittaa oven kiinni. ihmettelen asiaa hetken kunnes Harry kävelee sänkyn viereen ja astuu peiton alle viereeni. Hymyilen ja käännyn häneen päin. Hän sulkee minut haliinsa. Emme sano mitään vaan nukahdamme siihen vierekkäin.