SAIN JATKETTUU TÄTÄ SITTENKI JO NYT. JEII
Vihdoin koittaa se päivä kun muutan New Yorkiin. "Äiti älä katso mua noin tai mäkin alan pillittään." Valitan itkuiselle äidilleni. "Sä oot mun pikku tyttö. Miten mä uskallan päästää sut tonne maailmalle? Osaatko sä huolehtia itsestäs? Tai löydätkö sä töitä? Ei ei tää nyt.." hän sanoo katse maassa."Äiti äiti äiti kuuntele. Mä oon päättäny lähteä. Tiiän et oon ala-ikänen mutta mun synttäreihin on muutenkin enään pari kuukautta ja lähtisin joka tapauksessa viimestään sillon. Tuun kyllä käymään." Lohdutan. Äiti katsoo minua hetken murtuneena.
"Ei kai tässä muu sitten auta. Muista että soitat heti jos jotain tulee. Ja muista että m.."
"Joo joo.. Mä meen nyt. Oot rakas." Sanon antaen suukon hänen poskelleen.
"Saavumme new yorkiin. Kone laskeutuu, pitäkää kiinni. Älkääkä nousko ennenkuin kone on laskeutunut" Kuulen naisäänen sanovan kaiuttimesta, ja herään siihen."Mitä se sanoi?" Kysyn vieressä istuvalta mieheltä. Joka katsoo minua mulkkaavasti.
"Olemme laskeutunut, voitte nousta" Ääni jatkaa.
"Mikä ihmisiä vaivaa kun ei voi edes vastata?" Sanon repien matkalaukkuani perässäni."
"Huono päivä?" Kuulen mies äänen kysyvän. Käännyn ja näen ikäiseni pojan katsovan minua naurahtaen.
"Nojoo tavallaan. Ihmiset osaa olla ärsyttäviä joskus ja pilata hyvän mielen pikku jutulla." Vastaan.
"Kuulostaa tutulta." Poika sanoo naurahtaen. "James." Hän jatkaa ojentaen kätensä.
"Milla. Hauska tutustua." Vastaan kätellen häntä. "Sori mun valitukset, oon täällä ekaa kertaa ja nyt pitäis löytää mun kämppä johon muutan." Jatkan.
"Mä voin auttaa. Osaan liikkua täällä paremmin ku hyvin." James sanoo.
"Sen mä uskon. Hienoa." Sanon hymyillen.
"Noniin. Täältä tulee vika laatikko. Että noi muuttomiehet on sitte aina hitaita." Sanon."Ootkos huomannu että valitat paljon?" James sanoo nauraen.
"Hei! En ees valita. On mulla hyviäki päiviä" sanon muka loukkaantuneena.
"Todista. Tuun hakeen sua huomenna aamulla, ja et saa valittaa koko päivänä. Deal?"
"Ok! Deal." Vaihdamme numeroita ja james lähtee. Onneksi tutustuin johonkuhun jo nyt. Se tekee kaikesta helpompaa.
Kävelen kaupungilla jättäen ansioluetteloni muutamaan kahvioon. Päätän viedä vielä yhteen kahvioon joka sijaitsee jonkun mallistudion vieressä. Etsin myyjää kunnes joku tarttuu minua olkapäästä. "Täällä päin on ne Mallien koe-kuvaukset. Seuraa minua." Nainen sanoo."Eeeei kun emmä! Etsin myyj.." Sanon hätääntyen.
"Hei Rick täältä tulis vielä yks koe-kuvauksiin. Onks se ok?" Nainen huikkaa miehelle kameran takana.
"Se käy hyvin." Mies sanoo hörpäten kahviaan. Olen ihan paniikissa, ja yritän selviytyä tilanteesta, mutta en saa sanoja suustani. "Okei milla sä hoidat tän. Esitä että olet ihan kärryillä ja tottele ohjeita." Hoen itselleni päässä muutamaan otteeseen. "Ja hymyä." Mies sanoo.
"Kiitos neiti. Otamme teihin yhteyttä mikäli olette sopiva malli." Nainen sanoo."Selvä juttu." Sanon hymyillen. En kerkiä enään etsiä tarjoilijaa kun kiiruhdan kotiin. James tulee pian hakemaan minua.
"No vihdoin sä tulit." James sanoo naurahtaen asuntoni edessä."Joo tota mä en ees jaksa selittää miks mulla kesti." nauran.
"Selitä matkalla? Haluun tietää." James sanoo kiusallaan. Selitän koko jutun autossa hänelle.
KAMU SEDANG MEMBACA
Katse - Harry Styles fanfiction in finnish
Fiksi PenggemarMilla on 17 vuotias suomalainen tyttö joka on kyllästynyt elämäänsä suomessa. Hänen haaveenaan on muuttaa amerikkaan ja menestyä siellä. Hän päättää toteuttaa haaveensa. Amerikassa häntä odottaakin aivan erilainen elämä mitä hän odotti. Hän rakastuu...