Katse - Harry Styles fanfiction in finnish

Lupaa mulle

Harry kiepauttaa minut alleen ja suutelee kaulaani pitkään, hän ottaa neuleen pois päältäni varovasti ja suukottaa vatsaani ja sen jälkeen käsiäni, hänen pidellessään käsiäni omissaan hän katsoo minua pelästyen "Milla.." Hän kuiskaa hiljaa. Vedän käteni nopeasti pois ja puen paidan takaisin päälleni. Nousen istumaan toiselle puolle sänkyä. "Sano mulle et noi ei ollu viiltelyn arpia" Harry aloittaa. Olen aivan hiljaa ja pidättelen kyyneliä. Harry kävelee sänkyn poikki viereeni ja vetää hihaani ylös päin. Vedän hänen kätensä nopeasti pois ja nousen. "Sulla ei oo oikeutta tehä noin!" Huudan kovaan ääneen. "Mulla on oikeus välittää susta" hän sanoo hiljaa. "Mee pois.. Oli huono idea alottaa mitään tällästä." Sanon. "Mitä?! Aiotko muuttaa mieltäs koko ajan heti ku jotain pientä tapahtuu?" Harry sanoo. Hänen silmissään on pelkoa. Niinkuin hän pelkäisi mitä sanon. "Mä.." en saa sanottua muuta. Nielen kyyneleet ja ojennan käteni häneen päin, odottaen tarttuuko hän siihen. Hän kävelee kohti minua, nappaa paidan päälleen ja kävelee ohitseni sanomatta mitään. Seison paikallani hämillään kuunnellen kuinka hän poistuu ovi paukkuen asunnostani.

Makaan sänkyllä hiljaa ja mietin mitä äsken tapahtui. Ehkä tosiaan suutun vääristä asioista ja syytän Harrya turhasta. Vihaan sitä kuinka suuri vaikutus hänelle on minuun. Tuskin koskaan pääsen eroon tästä.

---

"Vauhtia tai myöhästytään!" Pojat huutavat isolla areenalla johon olemme menossa harjottemaan ensi viikon gaalaa varten. Se on vuoden suurin gaala ja pojat esiintyy siellä. He laulavat You & I ja tahtovat esittää sen kuin musiikkivideolla joten olen mukana. Harry puuttuu, en tiedä miksi. Se helpottaa oloani hiukan sillä emme ole puhuneet viikkoon. Vihaan sitä kuinka hän riidan jälkeen välttelee minua pitkään. Onko kukaan nähnyt Harrya?" Kysyy esiintyjälistasta vastaava mies ovella. Kukaan ei vastaa joten jatkamme matkaa sisälle. "Tässä! Oon vähän myöhässä." Sanoo Harryn ääni takaani ja nappaa oven kahvasta kiinni. Käännyn katsomaan häntä nopeasti ja hän katsoo minua syvälle silmiin kunnes käännyn pois ja jatkan matkaa.

"Iso paikka." Toteaa Niall katsellessamme paikkoja. "Jep mut oottehan esiintyny tälläsissa paikoissa ennenkin. Mä en oo koskaa ollukkaa lavalla sen jälkeen kun.. Tai siis pitkään aikaan." Vastaan. Harry lopettaa sen mitä on tekemässä ja kääntyy minuun päin. "Jälkeen minkä?" Hän kysyy rauhallisesti. "Sekosin vaan sanoissa. Unoha." Vastaan ja lähen kävellen pois kohti pukuhuonetta. Harry juoksee perääni. "Hei mä vaihan nyt vaatteet, mee pois!" Sanon äkäisesti. Vastustelustani huolimatta Harry ahtaa jalkansa oven väliin ja tulee pukukoppiini. "Nyt oot jättänyt jotain kertomatta. Mä tiiän et en oo paras mahollinen poikaystävä mut voit kertoo mulle mitä tahansa.." Harry aloittaa. Huokaan ja hän jatkaa "puhuisit mulle!" . "Mähän oon puhunu vaikka kuinka paljon! Jos vaan tajuisit mua ees vähän mut kun et." Sanon niellen kyyneleet. "Vaikee ymmärtää kun et kerro kaikkea! Mä oon yritt.." Harry aloittaa. "Koulukiusaamisen." Sanon nopeasti. Harry perääntyy ja katsoo minua hämmentyen. "En oo ollu lavalla jälkeen mun koulukiusaamis vuosien. Mua on kiusatty seiska luokasta tähän päivään. Joka ikinen päivä ne teki mun elämästä helvettiä. Mua vihas koko koulu.. Ja joo nää arvet on viiltelystä. Okei?" Sanon huokaisten helpoituksesta. Tuntuu hyvältä sanoa tuo ulos. Harry pyörittelee päätään ja hakee katsettani. Hän kumartuu eteeni ja ottaa käteni omiinsa. "Okei. Sun.. Sun pitää luvata mulle että et enään koskaan.. Et enään ikinä satutta itteäs niiden ihmisten takia. Mä tai kukaan ei tuu koskaan ymmärtämään miten pahalta susta on tuntunu mut mitä mä tiedän on se että sä merkkaat mulle enemmän ku mikää. Mä pyydän.." Hän hakee katsettani minun huokaillessa. "Okei?" Hän kysyy pidellen kämmentään kasvoillani. "Okei." Vastaan pitkän hiljaisuuden jälkeen ja Harry sulkee minut syliinsä.