Katse - Harry Styles fanfiction in finnish

Osa susta

Lentokoneessa on hiljaista. Istun Niallin vieressä. Katsahdan Harryyn joka istuu takanani. Hän nukkuu sikeästi. "Ei se sieltä mihinkään häviä vaikket joka toinen minuutti sinne kattos." Niall sanoo hymyillen katse puhelimessaan. Naurahdan. "Mikä teidän tilanne nyt muuten on?" Hän kysyy. Koitan välttää kysymystä kunnes juuri oikealla hetkellä Liam istuu vastapäätämme. "Mitäs täällä?" Hän kysyy. Niall katsoo minua pahoitellen. Katsahdan jälleen Harryyn. "No oliko se liikkunu?" Niall kysyy hymyillen. Hymähdän. "Kuka? Aaa Harry.." Liam kuiskaa. "Mitä ihmeellistä siinä nyt?" Hän jatkaa. "Antakaa olla." Sanon nousten pystyyn. Kävelen kaueammas heistä toiselle paikalle. En jaksa Liamin kuittailua juuri nyt. Sitä paitsi en vain tajua miksi hän ei voi hyväksyä Harryn ja Minun suhdetta. Nousen etsimään lentokoneesta vessaa. Löydän sen ihan perältä kulman takaa. Kun olen astumassa sinne sisään joku tarttuu minua olkapäästä. Käännyn ympäri ja nään Liamin edessäni. "No mitä nyt?" Kysyn ärtyneenä. Hän pudistaa päätään. "Anteeks toi äskenen ja kaikki se." Hän sanoo. Se yllättää minut täysin. "Miks oot ollu sellanen?" Kysyn hämilläni. "Mä vaan.." Hän aloittaa, astuu lähemmäksi ja suutelee minua. Tönäisen hänet heti pois. "Mitä sä teet?" Huudahdan ja lukittaudun vessaan. No nyt tiedän miksi Liam on ollut tuollainen. Olisi vaan sanonut jotai jo aiemmin. Seison ahtaassa lentokoneen vessassa katsellen peilistä ja pesten meikkejäni pois.

Istun takaisin paikalle perälle ja olen siellä koko loppu matkan. Harry nukkuu edelleen. Pian olemme jo perillä takaisin New Yorkissa. "Ah vihdoin pääsee kunnolla jalotteleen." Louis sanoo kun kävelemme taksille. Harry kävelee väsyneenä perällä huppu päässään. Hän on vähä puheinen juuri herätessään. Louis lähtee muita ennen omalla autollaan pois ja me loput istumme taksiin. Istu takapenkille Harryn ja Liamin väliin. Tämä tästä vielä puuttukin. Harry laskee kätensä reidelleni. Katsahdan häneen ja hän luo pienen väsyneen hymyn ja painaa päänsä olkapäälleni. Kuin hän ei välittäisi salailusta juuri nyt. Katsahdan Liamia joka tuijottaa meitä koko ajan. Hän katsoo minua pettyneenä jolloin käännän katseeni pois ja nojaan pääni vasten Harryn päätä ja laitan käteni hänen omalleen. Silloin Liam istuu kauemmas minusta.

"Kiitti kyydistä." Huudahdan taksin ovelta ollessani oman kotini kohdalla. Pojat jatkavat matkaa. Harry viittoo soittavansa myöhemmin. Nyökkään hymyllen ja painan oven kiinni. "Vihdoin kotona. Hetken rauha." Sanon kävellessäni rappuset ylös avaamaan oveani. Silloin muistan Emin edelleen olevan siellä. "Em! Et arvaa mikä matk.." Aloitan kävellessäni keittiöön ja nään Emin suutelevan Louisin kanssa? "Louis? Mitä tää on?" Kysyn hämilläni. Kumpikaan ei saa mitään sanotuksi. Pyörittelen silmiäni ja kävelen makuuhuoneeseeni. "Odota!" Em huutaa. "Sitte ku teillä on vaatteet päällä." Huudan takaisin. Em ja Louis? Miten ihmeessä? Kävelen huoneeseeni sulkien oven perässäni. Otan paitani pois ja penkon kaapista jotain rentoa. "Hei Milla.." Louis sanoo astuen huoneeseen. Hyppään äkkiä kaapin oven taakse kiljahtaen. "Mee." Sanon ärtyneenä. "Mulla ei oo paitaa, mee jo!" huudahdan. Kuulen Louisin poistuvan ovelta nauraen. Laitan äkkiä päälleni ison t-paidan jonka löydän lattialta. Kuulen Emin ja Lousin nauravan keittiössä. Ehkä he tosiaan sopivat toisilleen. Otan housut pois vaihtaakseni ne rennonpiin mutta joudun hakemaan ne olohuoneen pyykkikasasta. Kävelen Emin ja Lousin ohitse hakemaan ne. "Onks Harry täällä?" Kysyn. Louis katsoo minua hämillään. "Ei kun hetken tässä tuoksu sen hajuvesi tai joku." Sanon etsien housujani. "Kiva toi Harryn paita." Sanoo sohvalla istuva Louis. "Harryn? Missä?" Mumisen kunnes haistan päälläni olevaa paitaani ja se tuoksuu aivan Harrylta. Louis ja Em nauravat sohvalla. Pyörittelen silmiäni ja juoksen huoneeseeni laittaen oven kiinni. Pian ovi taas aukeaa. "Hitto mun pitää tosiaan hankkia lukko siihen oveen jos aiot majailla täällä jatkossakin." Sanon ärtyneenä kyykyssä pukien sukkia. "Ehkä aionkin." Kuulen Harryn äänen takaani. Käännyn ympäri säihkähtäen. "Ai se ootkin sä. Hyvä." Kuiskaan. Harry katsoo vartaloani purren huultaan. Astun lähemmäs hymyillen ja hän tarttuu kasvoistani hellästi kädellään. Toisen kätensä hän sujauttaa paitani alle. Päästän pienen äänähdyksen sillä Harryn kosketus saa ihoni araksi. "Söpöä että pidät mun paitaa." Hän kuiskaa. Olin jo unohtanut sen. "Pitäähän mun kantaa osa susta koko ajan mukana." Sanon hymyillen.