Tapasimme junassa. Tapasimme sodassa. Tapasimme vuoristossa, kun vapautit lauman perhosia ympärilleni, ja se vaan, että pelkään perhosia helvetisti mutta en pelkää sua. Kirjoitin sulle kymmenen kirjettä ja vastasit kaikkiin.
Tapasimme pääkadulla ja pidimme toisiamme kädestä. Silloin katuvalot eivät olleet vielä päällä, eikä kukaan kuullut meitä. Kävelimme korttelia ympäri. Kuussa on kraattereita ihan kuin kyynerpäissäsi, mutta sinä iltana kuu ei näkynyt pilvien takaa, enkä sitä olisi katsellutkaan. Joku nulikka juoksi mukulakivikatua luoksemme ja sanoi, jos nyt suutelette, niin maailma lopettaa pyörimästä.
Emme suudelleet. Katselit ympärillesi hiljaa ennen kuin johdatit minut pois.
Tapasimme vanhan naisen kodissa ja valehtelimme olevamme naimisissa. Tapasimme taikashow'n katsomossa, luulen että tämä on se, mistä sait ne perhoset. En rakasta perhosia, mutta rakastan-
Syntyisin sadasti tähän tuomittuun maailmaan, jos siten saisin uudestaan tän, juuri näin.
KAMU SEDANG MEMBACA
IHAN VAAN ETTÄ TIIÄT
PuisiÄidille ja isälle: En oo toivoton vielä. En oo toivoton... enää? Äh, ihan sama, en jaarittele enempää. Kyl te tiiätte. Tiiättehän? (Kukaan ei lue runoja, joten nää runot on operoitu huvittaviksi peräkkäisiksi lauseiksi, joissa on liikaa pilkkuja. Si...
