Ikisudet - Ikiaika

Luku 2 Osa 1

          Syrbiella ja Zaco ovat jättäneet Nyksessin oman onnensa nojaan. Nykses herää ja katselee ympärilleen. Puita ja pensaita on ympärillä, mutta vähän kauempana niitty. Puut ovat oranssin, punaisen ja keltaisten lehtien peitossa. Pensaat ovat osittain tiputtaneet jo lehtensä. Siellä on myös kuusia ja mäntyjä neulasissaan. Ilma tuoksuu raikkaalle ja maa on vähän märkä. Sammaleiden ja ruohon sekoitus on hauskan näköistä Nyksessin mielestä.

Nykses nousee ja arvaa jo kahden muun suunnitelmat. Hän haistelee ilmaa ja  lähtee eri suuntaan, kuin serkkunsa. Nykses menee Kaskola-joen ja Kaskola-lammen välisen vesi alueen yli. Hän kastuu päätään lukuun ottamatta. Vesi on vielä aika lämmintä. Hän pääsee joen toiselle puolelle ja ravistaa turkkinsa. Nykses kävelee metsätaipaleen läpi polulle. Hän lähtee seuraamaan sitä ja ylittää vanhan puisen sillan saapuen Kummitusmetsään. Silta on kauniin harmaa, josta punainen maali on rapisemassa pois. Tikut pistelevät vähän tassuihin. Nyksestä naurattaa, kuinka hauskan näköinen tämä silta on. Hän eksyy Kummitusmetsään. Siellä on paljon puulajeja, joita Nykses tunnistaa. Lehtipuut ovat ruskan kirjossa. Havupuut ovat vihreitä ja kauniita. Nykses kävelee polkua pitkin, joka rahisee tassujen alla. Lehdet, jotka ovat tippuneet polulle kahisevat siirtyessään pois edestä. Tuuli puhaltaa ja enteilee sadetta. Metsässä on kantoja sammaleen, varpujen ja heinän peitossa. Löytyy metsästä myös sieniä ja marjoja. Nykses tunnistaa niistä osan. Hän poikkeaa pois polulta matkallaan metsässä. Sammal painautuu tassujen alla. Metsikössä on kaatuneita ja hapanneita puita. Myös oksia ja risuja löytyy maasta. Nykses rämpii metsässä kolme päivää, eikä hän levännyt yhtään. Hän löytää Kaikuniityn ja Kalliolan vuoristot.

Nykses on väsynyt ja alkaa luopua toivosta. Hän on eksynyt polulle takaisin, mutta tämä polku on lähellä jotain jokea. Yhtäkkiä kaksi ikisutta tulee tuuheasta puskasta.

Isommalla ikisudella on pörheä turkki ja kuusen vihreä panta. Hänellä on kolme arpea oikeassa poskessaan ja kauniin männyn ruskeat silmät, joissa näkyy koston halu. Kuono on musta, turkki kauniin kellan vaalea ja pystyt keskipituiset korvat. Hänen Ruumiin rakenteensa muistuttaa paljon kultaista noutajaa, mutta pystyillä korvilla.

Pienemmän ikisuden turkki on muuten kellertävän sävyinen, mutta hänellä on jonkun verran mustaa turkissaan. Mustat alueet keskittyy selän puolelle, kuten saksanpaimen koiralla. Vaalean vihreät silmät vievät Nyksessin huomion, mutta tämä huomaa kumminkin pennulla olevan kuusen vihreä panta.

He huomaavat Nyksessin ja näkevät, kun hän menettää tajuntansa. Ikisudet kantavat hänet koloon, joka on todella vanhan ja ison Pacata-puun juurella. Pacata-puu on elänyt jo tuhansia vuosia. Se jakautuu kahteen isoon oksaan noin puolessa välissä ja on tuuhea oksainen sekä väriltään ruskean harmaa. Puu sijaitsee jyrkänteen tyylisessä paikassa. Toinen reunama nousee ylöspäin aika jyrkästi ja toinen reuna taas laskeutuu alaspäin. Alhaalla päin on Uinuva joki, mutta sinne on matkaa aika paljon. Kolo oli aikoinaan karhunpesä. Se on puun alle kaivettu tilava ja lämmin "kuoppa", jonka pohjalla on pehmeää sammalta. Pienempi ikisusi jää kololle vahtimaan Nyksestä toisen mennessä hakemaan kaloja Uinuvasta joesta.