Ikisudet - Ikiaika

Luku 12 Osa 2

          Seuraavaksi ilmassa kaikuu ulvonta. Se on Zaco kuka käskee joukkojaan perääntymään. Kaikki pahis ikisudet lähtevät kylästä. Kylän portit suljetaan varmuuden vuoksi. Nykses läsähtää maahan ja hengittää raskaasti. Nyksesistä tuntui, että hän olisi sekoamassa. Nala juoksee pojan kanssa Nyksessin luokse. Nykses katsoo poikaa tarkemmin. Se oli sama poika, joka oli tuijottanut Nyksestä kaksi viikkoa aiemmin. Poika silittää Nyksestä varovaisesti pään päältä. Kaikki kolme kääntää päätään, kun huomaavat Maran ja Naisen huutavan jotakin nimeltä. Poika nousee ja on lähtemässä heitä kohti, mutta viittoo Nyksessille ja Nalalle että nämä tulisi perässä.

"Nala? Nykses? Mitä teette täällä?" Mara kysyy.

"He pelastivat minut", Poika tuumaa.

"Mara kulta. Onko tuo Nyda?" Nainen kysyy.

"Kyllä se on Anu rakas", Mara vastaa.

"Se söpö pentu, jonka piti tulla veljelle?" Poika kysyy.

"Kyllä Mikael. Joonan ikisusi", Mara sanoo.

"ISÄ!" huutaa poika, joka oli silittänyt aiemmin Nyksestä ja Nalaa.

"Joona. Oletko kunnossa?" Mara huutaa.

"Kyllä", Joona vastaa päästessään Maran luokse.

"Akon! Kiraki!" Mikael huutaa innoissaan.

Nykses ja Nala katsovat toisiinsa. Nala on vähän peloissaan. Kiraki on ihmeissään mitä Nykses tekee vuorikylässä. Akon on sinänsä iloinen asian suhteen. Kaikki alkoivat siivota kylää. Hyökkäys oli sotkenut juhlat pahasti. Kokko oli ainut mitä kukaan ei ollut sotkenut.

Nykses ja Nala auttoivat myös. Mara kutsuu nämä kaksi elämään perheeseensä pariksi päivää. Joona leikki Nyksessin kanssa illan. Nala ujosteli ja välillä liittyi mukaan leikkimään. Seuraavana aamuna Mara neuvoi Joonaa viemään Nalan ja Kirakin Saijan luokse matkallaan kouluun.