Louis
Nojasin käsilläni poikien vessassa olevaan lavuaariin. Roikotin päätäni ja kasvoiltani tippui vesipisaroita, koska olin juuri huuhdellut ne viileällä vedellä. Hengitin muutaman kerran syvään ja nostin pääni.
Tulin tänne, kun olin nähnyt Jessican astelevan luoksemme ruokalassa. En todellakaan haluaisi kuunnella tuon ärsyttävää ääntä, jota olen saanut kestää monta kuukautta. Hän ja Harry olivat syy tämän hetkiseen pahaan olooni.
Heidän takia silmäni kostuivat nytkin ja peitin itkuiset kasvoni kämmenilläni. Kuulin jonkun vetävän vessanpöntön toisessa takanani olevassa kopissa ja ovi avautui. Käänsin pääni äänen suuntaan ja sinivihreät silmät omistava henkilö astui ulos vessasta. Kyseinen poika ei kiinnittänyt minuun aluksi huomiota, mutta tuo tajusi minun tuijottavan, joten hän avasi suunsa.
"Onko sulla kaikki kunnossa?"
Kaikki ovat kyselleet tuota samaa asiaa eilisestä asti ja ne sanat melkein pursusivat korvistani ulos. En ole nähnyt tuota oranssihiuksista poikaa aikaisemmin, mutta jokin hänen kasvonpiirteissä toi mieleeni jonkun toisen ihmisen.
Pudistin päätäni ja itkin aina vain enemmän. Katsoin alas ja laitoin käteni takaisin kasvojeni suojaksi nyyhkyttäen kovaäänisesti. Kuulin, kuinka seurassani oleva poika tuli lähemmäs ja asetti erittäin epävarmasti kätensä ympärilleni.
Irrottauduin hetken päästä hänestä pyyhkien vanhoja kyyneleitä pois poskiltani. En enää itkenyt, ainakaan niin pahasti, ja oloni oli hieman parempi.
"Kiitos", sanoin ja naurahdin nolona.
"Helpottiko yhtään?" poika kysyi lempeästi hymyillen ja nyppi vaaleanpunaisen hupparinsa hihaa pienesti hermostuneena.
Nyökkäsin ja huokaisin syvään. Otin paperia ja niistin nenäni. Koulun käsipaperi ei soveltunut siihen parhaiten, koska se tuntui siltä, kuin joku olisi hangannut hiekkapaperilla nenääni ja poskipäitäni.
"Vaatii aika paljon pokkaa lohduttaa täysin tuntematonta ihmistä, jonka on juuri tavannut", naurahdin uudelleen.
"Sä näytit siltä, että kaikki ei ole ihan hyvin. Enkä mä halunnut jättää sua tänne yksin itkemään", poika kertoi edelleen hymyillen.
Hymyilin takaisin ja katsoin häntä hetken aikaa silmiin, kunnes se alkoi muuttua kiusalliseksi. Koulun käytäviltä kuuluva melu oli ainoa ääni, jonka kuulin. Katseeni kierteli ympäri vessaa, kunnes katsoin takaisin minua päätä pidempään poikaan. Tuo teki samaan aikaan samoin ja nauroimme pienesti yhdessä.
"Mun nimi on muuten Louis", kerroin.
"Mä olen Chase. Sulla on kiva nimi", Chaseksi esittäytynyt lohduttajani kertoi.
Naurahdin tuon lausahdukselle, joka kuulosti aivan sekopäiseltä hekotukselta, ja kiitin häntä. Katsoimme toisiamme uudestaan hiljaisuudessa silmiin, mutta tällä kertaa se ei tuntunut kiusalliselta. Rauhallisen hetkemme keskeytti oven voimakas avautuminen ja hengästynyt blondi työnsi päänsä huoneeseen.
"Hän on täällä!" Niall huusi vilkaisten taakseen.
Kuulin nopeita kävelyaskeleita ja ovi avautui kokonaan. Sisään astui juoksemisesta uupunut kiharapää ja hätääntyneeltä näyttävä, partaa kasvattava ystäväni. Chase näytti olevan todella ihmeissään, niin kuin minäkin olin.
"Louis!" Harry huudahti.
Hän yritti astua lähemmäs minua, mutta otin vähintäänkin yhtä monta askelta taaksepäin. Katsoin häntä nyt tuimasti ja siristin silmiäni.
ESTÁS LEYENDO
I Want To Feel Your Love ~ L.S
Fanfic"Sä tulet vielä satuttamaan mua" "Mä tiedän" Harry ja Louis ovat tunteneet pienestä asti. He ovat aina olleet todella hyviä ystäviä, puolustaneet ja tukeneet toista. Pian heidän elämässään tapahtuu jotain, mikä muuttaa kaiken. Tää on mun eka Larry t...
