Luku 1

390 62 15
                                    

Jungkookin näkökulma

Makaan kovassa sairaalan sängyssä. Kuuntelen musiikkia hiljaa ja tuijotan en mihinkään. Mitä väliä sillä on mitä katson, enhän minä mitään enää näe kuitenkaan.

Ovi aukeaa, mutta en tiedä kuka astuu sisään. Hän istuu sängylleni ja koskettaa hellästi olkapäätäni. Vaikka tiedän hänen olevan siinä, säpsähdän silti.

"Hei Jungkook. Miten olet jaksellut?" ,melko korkea naisääni kysyy.

Naurahdan sarkastisesti.
"No mitäpä luulet?"

"Anteeksi. Tarkoitin siis että sattuuko sinua minnekkään?"

"Nii no. Mitäs pari murtunutta luuta ja aivotärähdys. Ei tää hyvältäkään tunnu."

"Tarvitsetko kipulääkettä? Tai vaikka lasin vettä?"

"Vitut mä mitää tarvii"

"Selvä. Hoitaja tulee sitten hetken kuluttua taas katsomaan että sinulla on kaikki kunnossa"

"Enköhä mä tiiä iha itekki mis kunnos oon"

"Anteeksi. Hei hei"

Hän nousee sängyltä ja hetken päästä ovi pamahtaa kiinni. Tuhahdan ärsyyntyneesti. Ristin käteni ja hengitän syvään.

2 tuntia myöhemmin

Makaan edelleen siinä samassa sängyssä. Ovi aukeaa jälleen.
Kuulen keskustelua.

"Tämä on Jungkookin huone. Voit puhua hänen kanssaan, mutta älä odota häneltä turhan ystävällistä vastausta"

"Okei, kiitos"

"Eipä kestä"

Ja ovi käy jälleen. Askeleet lähestyvät minua ja tämä henkilö istuu pian alas.
"Hei" ,hän sanoo.
Hymähdän vastaukseksi.

"Sä oot Jungkook eiks vaa?"

"No en ku Donald Trump"

"Öhhh, okei..."

"Kuka sä oot ja mitä sä haluut? Mulla ois tärkeempääki tekemistä ku jutella mukavia jonku tuntemattoman kaa"

"Ai niiku maata paikallaan ja tuijottaa tyhjää seinää?"

"Esimerkiks"

"Näimpä. Ei vaa, mä oon Min Yoongi

"Pitäskö ton nimen sanoo mulle jotai?"

"Ei. Mut jos kiinnostaa nii mä oon se joka soitti ambulanssin teille"

"Sä kusetat"

"Miks mä niin tekisin?"

"Mitä sä täällä teet?"

"Mua pyydettiin kattomaa sua. Ja hei, oon pahoillani sun puolesta."

"Mmmhm... Tekis mieli hakkaa päätä seinää nii kauaa et henki lähtee mut mun on pakko sanoo tää pakollinen paska, ei se ollu sun syys"

"Tiiän. Miks se olis ollu. Mut hei oikeesti Jungkook. Mua säälittää sun puolesta. En haluu ees kuvitella kuinka paskalta susta tuntuu"

"Joo, et haluukaa. Ja Yoongi hei"

"Nii?"

"Mä en tarvii sääliä"

"Mmmm... tiiätkö mitä sulle käy tai mihi meet ku pääset täältä?"

"Mä oon 15. Mä voin asuu yksin."

"Pärjääks sä muka yksin?"

"No mikäs saatanan tarhatäti sustaki ny tuli!?"

"Se lääkäri oli kyl oikees. Sulta on turha odottaa ystävällistä vastausta"

"No vittu arvaa jaksanko tässä tilassa olla niiku asteikolla 1-10 kuinka ystävällinen!?"

"11 selkeesti"

"No joo saatana"

"Ehkä mun on parempi lähtee"

"No vittu lähe. Mee vaikka juoksulenkille. Tai kotiin kissaa ruokkimaa. Tai vittu muijas kaa romanttiselle illalliselle."

"Joo-o noi aion tehä. Moikka."

Hän nousee ja poistuu.

Sepäs meni hienosti

Beautiful ;; Yoonkook ;; VALMIS☑️Where stories live. Discover now