Beautiful ;; Yoonkook ;; VALMIS☑️

Luku 12

Yoongin näkökulma

Herään ja heti silmät avatessani näen levollisesti nukkuvan Jungkookin. Hymyilen ja pörrötän tämän hiuksia. Hän nauraa pienesti unissaan ja saan idean että kutitan tämän hereille. Alan kutittaa häntä ja aluksi hän vain yrittää kieriä pois, mutta lopulta hän herää hysteerisesti nauraen. Nauran itsekkin.

"Ääää! Yoongi lopetaa!"

"Haha, huomenta."

"Mmmhm, huometa. Kiitti iha sikana täst herätyksest hei."

"Eipä kestä"

Nauramme molemmat vielä hetken, mutta pian huomaan Jiminin patjan olevan tyhjä.

"Tiiäks missä Jimin on?"

"Joo se lähti, siis enne ku sä heräsit nii oltii hereillä ja se vaa sano et sen pitäis lähtee"

"Ahaa"

"Yoongi musta teiän pitäis sopii"

"Ai miks muka?"

"No ku Jiminil menee oikeesti tosi huonosti ja se vaikutti iha tosissaan katuvan sitä mitä se teki"

"Eli se siis kerto sulle?"

"Joo, ja ainii! Se pyys mua sanoo että kun heräät nii soittaa sille"

"Miks?"

"Ei se sanonu syytä"

"Aha, okei"

Nousen sohavlta ja nappaan puhelimeni laturista. Jätän Jungkookin hämmentyneenä istumaan sohvalleni. Menen vessaan ja lukitsen oven. Etsin yhteystiedoistani Jiminin numeron, jota en jostain syystä ole vieläkään poistanut. Hän vastaa yllättävän nopeasti.

"Jungkook sano et pyysit soittaa"

"Ehh juu.."

"Mitä asiaa sul oli?"

"No tota, halusin pyytää anteeks.."

"Ahaa"

"No tota, pääsetkö vaik kahville? Voitas puhua asiat kasvotusten"

"Sori ei pysty. En haluu jättää Kookii yksin ja pitää ettii duunipaikkaa"

"Ai.. Okei. Käyks joku toinen päivä?"

"Joo, ehkä en tiiä, katotaa"

"Okei, no moikka"

"Moro"

Lopetan puhelun ja avaan vessan oven. Menen takaisin olohuoneeseen.

"Mitä se sano?"

"Pyys kahville. Halus kuulemma jutella kasvotusten"

"Mitä sanoit?"

"En menny, mut tota siit puheenollen. Haluisiks sä lähtee kahville? Tiiän yhen hyvän kahvilan tässä lähellä, voitas syödä aamupalaa siellä"

"Joo, kuulostaa kivalta!"

"Okei, no tota puetaan nopeesti ja sit voiaan mun puolesta mennä"

"Ehh juu, mut Yoongi saanks lainata sulta jotain vaatteita ku mulla on vaa noi parit ja oon pitäny niitä varmaa viikon"

"Aa joo tottakai. Voin kattoo sulle jotai"

Jungkook hymyilee ja nyökkää. Menen kaapilleni ja otan itselleni mustat revityt farkut ja punaisen hupparin. Valitsen Jungkookille mustat kolitsihousut ja valkoisen T-paidan, ajattelen että ne sopisivat hänelle.

"Saaks sä nää ite päälle?"

"Ummm, voin yrittää"

"Okei"

Ojennan vaatteet Jungkookille ja samalla vaihdan omiani. Saan vaatteet vaihdettua ja vilkaisen Jungkookia joka yrittää vaivalloisesti ottaa paitaansa pois. Hymyilen hänelle ja kävelen hänen luokseen.

"Anna mä autan"

Jungkook naurahtaa ja nyökkää.

"No umm pystytkö nostaan sun käsiä"

"No en tätä toista oikee ku mul on se olkapää paskana"

"Ainii joo, no jos koitat jotenki saada sun kädet sillee et saan autettuu ton hupparin (EN MUISTA OLIKS KOOKIL HUPPARI VAI T-PAITA JOTEN SRY) sulta?"

Jungkook naurahtaa ja rupeammekin sitten todella vaivalloisesti ottamaan hänen huppariaan häneltä pois.
Onnistumme useiden minuuttien jälkeen vaihtamaan hänen vaatteensa. Autan hänet ylös ja hän ottaa tukea minusta. Hymyilen hänelle ja menemme eteiseen. Laitamme kengät jalkaan ja menemme rappukäytävään.

OKEI OON ATM NII VÄSYNY ET EN OIKEESTI VAAN JAKSA KIRJOTTAA NIITTE SITÄ MATKAA SINNE JOTEN SKIPPAAN AJAN SIIHE KU NE SAAPUU SINNE KAHVILALLE.

Saavumme yhdelle lempikahviloistani ja menemme sisälle sen lasiovista. Vastapaistettujen leivoksien ja kahvin tuoksu leijuu ilmassa ja saa hymyn nousemaan kasvoilleni.

Kassalla on yksi hyvistä ystävistäni, Kim Seokjin. Hänen isänsä omistaa kyseisen kahvilan ja Seokjin on siellä töissä.

"Hei Yoongi ja..?" ,hän tervehtii.

"Jungkook" ,vastaan.

"Hyvää aamupäivää ja tervetuloa. Mitä saisi olla?"

"No mä voisin ottaa vanilija cappuccinon ja palan omenapiirakkaa"

"Mulle kaakao ja perus kanelipulla"

"Selvä. Se tekisi 7.40€"

Kaivan lompakkoni taskusta ja maksan ostokset kymmenen euron setelillä. Seokjin ojentaa vaihtorahat minulle ja laitan ne lompakkooni. Otan tilauksemme tiskiltä ja koitan tasapainotella ne käsissäni lähimpään pöytään. Lasken aamupalamme pöydälle ja autan Jungkookin istumaan alas. Istun häntä vastapäätä ja katson häntä hymyillen.

"Hyvää ruokahalua"