Beautiful ;; Yoonkook ;; VALMIS☑️

Luku 24

Jungkookin näkökulma

Puren pienesti alahuultani kysyessäni tuota. Olin miettinyt sitä hetken, Yoongi on huolehtivainen, kiltti, rauhallinen, kaikilla tavoilla ihana. Jotenkin se vain tapahtui.

"No tota mä en oo mikää parisuhdetohtori, mut sun tuskin tarvii tehä mitää kovin erityistä. Oon melko varmaa et seki tykkää susta"

"Ai? Miten nii?"

"Se miten se kattoo sua, se kuinka se punastuu jos suunnillee puhut sille ja se kuinka onnellinen se on sun seuras. Eikä se varmaa muute tekis kaikkee tätä sun hyväks ja nukkuis sun vieres joka yö"

"Mmm, mä oon aatellu et se on vaa luonteeltaan sellane"

"Nii, no se on pohjimmiltaa oikeesti tosi hyvä ihminen, sillon ku me oltii yhessä nii kaikki aika meni juomisee. Se on selvinpäi iha eri ihminen ku kännissä"

"Millanen se sit on kännissä?"

"No lähinnä siitä tulee paljon avoimempi ja sosiaalisempi. Toisaalta se saattaa olla tosi agressiivinen ja äkkipikanen, jopa vähä pelottava"

"Ai"

"Mut ei sun tarvi pelätä, se tuskin haluu enää juoda. Kummanki meiän puolesta voin sanoo et siihe kuntoon en haluu enää ikinä. Ja vaikka se nyt ottas pari, tai pari enemmänki, ei se pystys satuttaa sua, ei välii kuinka sekasin se ois"

"Mistä sä tiiät?"

"Kyllä mä sen tunnen. Mut mulla alkaa olla vähän kiire nii tota jos haluut kertoo Yoongille nii sano se vaa suoraa vaik ku ootte syömäs tai menos nukkuu tai ku ootte vaa kahestaa. Tai sit ku se tänää tulee töistä nii kävele kasuaalisti eteisee, moikkaa sitä ja sit vaa suutele sitä"

"Enhä mä voi!"

"Voitpas. Mut mul alkaa olla kiire. Nähää illalla"

"Mu-"

"Moikkaa!"

Jimin sulkee oven ja lähtee. En kerkeä edes sanoa lausettani loppuun.

SKIP SIIHEN ET YOONGI PÄÄSEE TÖISTÄ JA TULEE KOTII

Istun sohvalla ja kuuntelen jotain TV:stä tulevaa kunnes ovi käy. Nousen ripeästi ylös ja kävelen eteiseen. Halaan Yoongia. Hän halaa minua takaisin.

"Moi Kookie"

"Mul oli ikävä sua"

"Voii, mähä olin vaa muutaman tunnin töissä"

"Mulla tuli yksinäistä"

"Eiks Jimin oo tääl?"

"Se meni jonnekki juhliin sen työkavereitten kaa"

"Aaa, okei. No totaaa, onks sulla nälkä?"

"On mulla vähän"

"Okei no meillä tuskin on taaskaa jääkaapis kauheesti mitää, nii käviskö pizza?"

"Joo toki"

"Okei no laita takki ja kengät nii mennää"

Nyökkään ja kumarrun etsimään kenkiäni maasta. Löydän ne ja puen ne jalkaani. Nousen ylös ja Yoongi laittaa takkini harteilleni. Hymyilen pienesti. Yoongi avaa oven kun kumpikin meistä on rappukäytävässä hän laittaa sen takaisin kiinni.

Astumme rapusta ulos viileään ulkoilmaan ja laitan takin kunnolla päälleni. Yoongi ottaa kädestäni kiinni ja punastun.

"Tiiän täst melko läheltä yhen hyvän pizzerian nii mennään sinne"

"Okei"

Lähdemme kävelemään pizzerialle ja saavumme sinne hieman alle vartissa. Astumme sisälle pizzeriaan ja vastatehdyn pizzan tuoksu saa nälkäni vain kasvamaan.

"Minkä pizzan sä haluut?"

"En tiiä, tilaa vaa joku nii voiaan syyä se vaik puoliks"

"Käy mulle"

Hymyilen. Yoongi menee kassalle ja tilaa meille pizzan. Hän maksaa ja sen jälkeen menemme pöytään odottamaan pizzaamme.

Juttelemme hetken vähän kaikesta. Kun hetkellinen hiljaisuus laskeutuu välillemme vedän syvään henkeä.

"Yoongi umm... Mun pitäs kertoo sulle jotai ku-"

Ja juuri silloin kassalta huudetaan että pizzamme on valmis.

"Kookie oota hetki"

Yoongi nousee ylös ja pian palaa takaisin pizzan kanssa.

"Nii mitä sun piti kertoo?"