Beautiful ;; Yoonkook ;; VALMIS☑️

Epilogi

Okei eli ennen kun alotan tän viimesen osan, nii haluun kiittää jokasta joka on lukenu tätä💕 Kaikki teiän ihanat kommentit ja votet etc. merkkaa mulle oikeesti paljon, ne piristää aina mun päivää. Eli kiitos kaikille jotka on lukenu tätä ja let's continue with da viimeinen osa ;(
~
*KOLME VIIKKOA MYÖHEMMIN*

Jungkookin näkökulma

Istun sairaalan potilashuoneessa. Minulla on sairaalan tavallinen puku päälläni. Yoongi kertoi sen olleen vaaleansininen. Yoongi istuu penkillä vieressäni ja pitää kädestäni kiinni.

"Kauanko vielä?"

"15 minuuttia"

"Mua pelottaa"

"Älä huoli kulta, kaikki menee hyvin. Mä lupaan."

"Mut entä jos se ei onnistukkaa?"

"Ihan varmasti onnistuu."

Huokaisen ja Yoongi silittää kämmentäni hellästi.

"Kai sä oot siinä koko ajan?"

"Mä en saa tulla sinne leikkaussaliin. Mut lupaan olla täällä koko sen ajan. Ja lupaan olla sun vieressä heti kun sä heräät."

"Mut entä jos mä en herää?"

"Hei. Sulla on huippukirurgi, kyllä sä heräät."

"Nii... Kauanko nyt?"

"7 minuuttia"

Juttelemme vielä hetken kunnes ovi aukeaa ja joku astelee huoneeseen.

"Hei Jungkook. Miten voit?"

"Ihan okei. Mua jännittää."

"No se on ihan ymmärrettävää ennen isoja leikkauksia. Olethan ollut nyt 24.00 asti syömättä?"

"Joo"

"Olethan käynyt kaikissa tarvittavissa kokeissa?"

"Joo"

"Selvä. Sitten voimmekin alkaa valmistella sinua siihen leikkaukseen."

"Kai Yoongi voi olla täällä?"

"Toimenpiteiden tai leikkausten aikana omaiset eivät valitettavasti saa olla paikalla. Hän voi sen aikaa olla odotushuoneessa."

Yoongi halaa minua ja minä halaan häntä takaisin.

"No heippa. Me nähään heti kun sä heräät. Kaikki menee ihan hyvin"

"Joo"

Suutelemme nopeasti ja hyvästelemme toisemme.

YOONGIN NÄKÖKULMA

Poistun Jungkookin huoneesta ja samaan aikaan lääkärit antavat nukutuksen Jungkookille, joka hetken kuluttua vaipuu syvään uneen. Menen odotustilaan ja istun siellä olevalle nahkaiselle sohvalle. Otan puhelimeni esille ja alan selata instagramia. Sitä en jaksa kauaa tehdä ja laitan puhelimensa takaisin taskuunsa.

Vilkuilen kelloa jatkuvasti ja kiroan sitä kuinka hitaasti aika tuntuu kuluvan. Hermostuneena nousen ylös ja menen tiskille.

"Hei juu moi, osaatteeks yhtää sanoo millon Jeon Jungkook pääsee sen leikkauksesta?"

"Olen pahoillani, en osaa yhtään sanoa"

"Okei"

Poistun tiskiltä ja kävelen hetken hermostuneena edestakaisin odotustilassa kunnes päädyn istumaan takaisin sohvalle.

Huomioni kiinnittää hysteerisesti huutava nuori tyttö jota minulle jo tutuksi käynyt Tzuyu yrittää kovasti rauhoitella. Kuulen heidän keskustelunsa.