Tyttö joka halusi olla rakastettu

21

Olin nyt lentoasemalla etsimässä oikeaa porttia. Olin käynyt hakemassa kahvilasta kahvin mukaan ja pienessä selkärepussani oli fazerin suklaata matkaevääksi. Näytin lippuni työntekijälle joka seisoi portilla ja kävelin kohti konetta. Koneessa etsin oikean paikan ja huomasin, että joutuisin istumaan jonkun vanhemman naisen vieressä. Toivottavasti kukaan ei tulisi toiselle puolelleni istumaan. Otin repustani kuulokkeeni ja liitin ne puhelimeeni ottaen sitten hyvän asennon tuolissa. Hetken päästä lentokone lähti nousemaan ja ihmiset alkoivat kaivamaan purukumia repuistaan ja taskuistaan.

~

Heräsin kuulutukseen jossa mainittiin laskusta ja laitoin turvavyöni takaisin kiinni. Pian kone oli laskeutunut ja laitoin Coralle viestiä kysyen oliko hän lentokentällä jo. Sain myöntävän vastauksen aika nopeasti ja huomasin ihmisten alkavan nousta istuimiltaan. Odotin suurimman osan lähtemistä kunnes itse nousin ylös ja kävelin ulos koneesta, tunnelia pitkin asemalle. Otin matkalaukkuni hihnalta ja lähdin etsimään Coraa.

"Kira!" Kuului huudahdus jolloin vilkaisin oikealle nähdäkseni Coran huitomassa käsillään kauempana. Vilkutin hymyillen tytölle takaisin ja lähdin kävelemään häntä kohti.

"Hei, ennen kun mennään meille, haluutko käydä moikkaamassa Colea?" Cora kysyi ensimmäisenä kun pääsin hänen luokseen.

"Mä tulin näkemään sua, en sitä. Ja sitä paitsi sillä on kauhee kiire töiden kanssa." Naurahdin tarttuen tytön olkapäästä hymyillen.

"Silti! Se on sun poikaystävä, kyllä sun nyt täytyy käydä sitä moikkaa. Mä heitän sut sen luo, laita mulle sit viestii ku tuun hakee." Cora sanoi virnistäen ja iski silmäänsä.

"Hah no okei. Mut käyn vaa nopee, mä lupaan." Sanoin kun lähdimme kävelemään ulos.

"Älä pidä mitää kiirettä." Cora sanoi avaten autonsa ovet lukosta minun heittäen sitten matkalaukkuni takapenkille ja istuen sitten itse etupenkille pelkääjän paikalle, Coran hypätessä kuskin paikalle ja lähtien ajamaan kohti Colen taloa.

"Mitä mieltä oot, haluisiks olla mun luona 1D keikkaa asti?" Cora kysyi minun juodessa vesipullostani.

"Mmh vaikka! Miksei?" Hymyilin kohauttaen olkiani ja sulkien vesipullon korkin.

"Jes! Meillä tulee olee nii kivaa!!" Cora hihkui pysähtyen Colen suuren talon eteen.

"Pidä hauskaa gurl." Cora iski silmää minun naurahtaessa ja pyöräyttäessä silmiäni. Nousin ulos autosta jättäen matkalaukkini Coran autoon. Kipitin ovelle ja koputin siihen tullen siihen tulokseen ettei kukaan tule avaamaan. Otin Colen antaman avaimen ja avasin oven, suljin sen perässäni ja otin kengät jalasta, kipittäen sitten olohuoneeseen. Lösähdin sohvalle ja laitoin television päälle mennen suoraan netflixiin ja laitoin "Lucifer" sarjan pyörimään.

Ehdin sarjaa katsoa pari jaksoa ennen kuin joku ryntäsi sisään, mutten nähnyt silti ketään. Pian joku kuitenkin käveli eteisestä ja siirsi katseensa minuun.

"Ja kuka vittu sä olet?!" Joku brunette jätkä huudahti matalalla ja karhealla äänellä. Hänellä oli päällään Nirvanan paita ja revityt mustat farkut ja hän oli todella pitkä. Varmaan aikalailla yhtä pitkä kuin Colekin.

"Öhh oon Colen tyttöystävä. Kuka sä oot?" Kysyin hämmentyneenä seisoen keskellä olohuonetta.

"Kira! Aivan joo! Oon kuullu susta paljon hyvää. Kiva. Moro." Poika vaikutti ensin iloiselta ja kiinnostuneelta, mutta lopussa tajusin sen teeskentelyksi. Mukavan oloinen...

"Ja sä olet?" Kysyin töykeänä takaisin.

"Tommy." Poika pyöräytti silmiään. Aha... istuin takaisin sohvalle ja jatkoin sarjani katsomista.