new adopted girl

~39~

~Ivy nk~
Tänää ois sit se päivä ku Namjoon ja Hobi muuttaa kaupunkii asumaan. Jonnekki kerrostaloon. Mun ja Yoongin pitää auttaa niitä, jote se oli sit herättävä aikasin.

Nousen istumaan nukkuvan Yoongin vierestä, tuon huoneesta. Nappaan lattialta vaan jonkun vastaan tulevan hupparin ja laitan sen päälleni. Hiukseni ovat sekaisin, mutta en piittaa. Lähden huoneesta hiljaa kohti alakertaa. Suunnistin keittiöön, jossa näin lapun pöydällä. Huomenta, lähdin Jiminin, Taehyungin ja Jungkookin kanssa kaupunkiin, jääkaapissa on aamupalaa T:Jin. Luettuani sen suuntasin jääkaapille. Tutkin sitä hetken aikaa, kunnes päätän ottaa tuoremehun ja flora rasian. Kaapista nappaan leipäpussin. Voitelen itselleni leivän. Jääkaapista nappaan vielä mandariinin. Kaadan lasiin mehua ja alan syömään. "Ivy jumalauta!!" kuulen Yoongin huutavan yläkerrasta. Mitä mä nyt oon menny tekee? Kuulen askeleita portaita pitkin. Ne lähestyvät keittiötä. "Tutun näkönen huppari sulla päällä" Yoongi sanoo imelästi. Katson hupparia mikä minulla on päällä. hups. "Otin siit vaa lattialta ekan castaan tulevan paidan" tokaisen. Eli siis huutiko se sen takia mua? No käännän lopulta katseeni tuohon poikaan. Se oli suuri virhe. Hänellä ei nimittäin ollut paitaa päällä. Paljas täydellinen kroppa paljaana. Hitto että se muuten oli kuuma. Käänsin katseeni nopeasti takaisin leipääni, hiukan punaisena. "Mite voit vieläki punastella vaik oot nähny ennenki ilman paitaa" Yoongi tokaisee naurahtaen. Se muuten on aika hyvä kysymys, miten voin yhä punastella hänen tehdessä jotain? En kerennyt vastata mitään kun tunsin jo kädet ympärilläni ja huulet niskassani. Nousin penkiltäni ja vein astiani tiskialtaaseen. Käännyin katsomaan Yoongiin päin, joka oli kiinni minussa. Katselin hetken aikaa tuota suoraan silmiin, en meinannut saada katsettani irti niistä. "Pitäskö meiä mennä pukee, ku pitää lähtee sinne muuttoon?" Kysyn vihdoin kun saan katseeni irti tuon silmistä. "Ei meillä oo mikää kiire, mut iha mite prinsessa haluu" Tuo irvistää. "Joo haluan" sanon ja tuo kääntyy ympäri. Lätkäisen tuota takamukselle ja lähden karkuun, haluaisin nähdä tuon reaktion, mutta tiedän että saan koston, joten parempi juosta. Juoksen portaita ylös huoneeseeni. Kerkeän juuri laittaa oven kiinni ja mennä sen eteen lukoksi, kun Yoongi juoksee perässä. Hän hakkaa ovea. Käännän ovessa olevasta avaimesta oven lukkoon, niin että voisin poistua oven edestä. Hetken kuluttua oven hakkaaminen loppuu. Menen vaatekaapilleni. Nappaan sieltä mustat farkkuni ja valkeat nilkkasukkani. Kauan mietin vaihtaisinko hupparin. En kuitenkaan päätä vaihtaa sitä. Istahdin pöytäni ääreen tekemään perus meikkini. Sen jälkeen harjaan hiukseni ja laitan ne korkealle nutturalle. Nousin penkistä ja lähdin koko vartalo peilin eteen. Olen kyllä todella läski, mutta siedettävän näköiset vaatteet. Nappaan nopeasti pöydältä puhelimen ja kuulokkeet. Avaan oven lukosta ja lähden hiippailemaan alakertaan. Juuri kun olen alakerrassa, kuulen kuinka Yoongin huoneen ovi avautuu ja tuo tulee alakertaan harmaissa polvissa revityissa farkuissa ja mustasss hupparissa. Tuon kasvoille tulee imelä irvistys nähdessään minut. "Mun huppari" Tuo sanoo katsoessaan yhä minua. Päätän vain näyttää kieltä ja mennä laittamaan pinkkejä kenkiäni jalkaan ja  valkean takkini. Yoongi laittaa myös kengät ja takin päälleen. Nappaan kotiavaimet lipastolta ja lähdemme harppomaan yhtä matkaa kaupunkiin, kohti Namjoonin kämppää.

Olimme kantaneet melkein kaikki Namjoonin ja Hobin kamat kämpälle. Mun päässä on pyöriny koko muuton ajan Eve, kun sattumalta häneen törmäsin, kun oli veljensä kanssa matkalla kauppaan. Yoongi istui suuren roskiksen päälle, jota ympäröi moni muu roskis. Menin tuon luo ja istahdin viereen. Katselin hetken jalkojani, kunnes Yoongi kysyi "Ivy, onks kaikki ok?"  "Mun on pitäny kysyy tää jo kaua sulta" Aloitan nostaen katseeni Yoongiin. "Kusetatko sä vaa mua. Käytätkö sä vaa hyväkses?" Saan sanottua hetken takomisen jälkeen. "En tietenkään" Tuo vastaa huolestuneella ilmeellä. "E-Eve sano, että sä kusettasit muaki, ku käytit sitä hyväkses ja teet sitä kuulemma ka-ka-kaikille" Sanon estäen kyynelten tulemista. Yoongi ei vastannut mitään. "Aiotko sä hakata mutki viel tai joitain muita?" Kysyn hetken kuluttua. "En todellakaan hakkaa sinua ikinä" Yoongi vastaa. "M-Mut entä niitä muita? Aiotko sä hakata ne?" Änkytän. "En" tuo vastaa hetken kuluttua. Lasken katseeni takaisin kenkiini.

Mielipiteitä:))