new adopted girl

~42~

•Skip viikko

~Ivy nk~
Kävelen tuttuja kerrostalon portaita. Olen nyt asunut viikon Namjoonilla, en ole halunnut jäädä kotiin Yoongin takia, vaikka Jinillä mielummin olisin. En ole ottanut kontaktia Yoongiin koko viikon aikana. Bobby on huomannut sen että en ole ollut Yoongin kanssa tai puhunut hänestä mitään, kuten yleensä.

Saavumme juuri Hobin kanssa ulko-ovelle. Astumme ulos kylmään kevään tuomaan säähän. Olin tämän viikon aikana tutustunut paremmin Hobiin ja hän on ilo pilleri, hän saa kaikki hymyilemään oli kuinka huono olla tahansa. Kävelin mustan mersun takapenkille. Kiinnitin turva vyön ja Hobi istahti pelkääjän paikalle. Namjoon käynnisti auton ja se nytkähti liikkeelle. Avasin puhelimeni. Siinä oli kuva minusta ja Yoongissa suutelemassa, se oli Siirin ottama kuva. En ollut vieläkään vieläkään vaihtanut sitä, tai sitten en vain halunnut vaihtaa sitä. Elämä ilman Yoongia on aika tylsää, mutta hän itse teki sen minulle. Juttelin hetken aikaa New Yorkissa asuvien kavereideni kanssa, minulla on heitä kauhea ikävä ja heilläkin kuulemma minua. Siitä on pian puoli vuotta, kun olen heidät viimeksi nähnyt. Olen kertonut heille kaiken, jopa Yoongista. Siitä että seurustelimme, tähän saakka. He ovat syy miksi minun täytyy jaksaa. Mummini oli soittanut minulle viikonloppuna ja ilmoittanut, että voisin mennä New Yorkiin hänen luokseen kesälomalla, jotta voisin nähdä kavereitani. Kaverini olivat siitä asiasta innoissaan, kuten minäkin. Saisin nähdä heitä vihdoin.

Auto pysähtyi koulun edustalle. "Moikka" huikkasin Namjoonille ennenkuin laitoin oven kiinni ja lähdin suuntaamaan Eveä kohti. "Heiii" Sanoin tuolle. "Heyyy" Hän vastasi. Olin kertonut Evelle kaiken, jopa sen että asun tällä hetkellä Namjoonin ja Hobin kanssa. Onhan se ihan kivaa, mutta minulla on ikävä Jiminiä, Jungkookia ja Taehyungia ja tietenkin Jiniä. Lähdimme kävelemään kaapilleni päin hakemaan minulle matikan kirjat.

Kello soi ja tiemme erosivat Ivyn kanssa. Kävelin tylsiä koulun käytäviä matikan luokkaa kohden. Istahdin luokan ulkopuolelle Bobbyn viereen odottamaan opettajan saapumista. Ja tietysti, Yoongilla on matikan tunti viereisessä luokassa, joten hänkin oli samalla käytävällä, mutta vain istui toisella penkillä takanani.

"Heij" Bobby sanoi nauraen minulle. "No terve" Sanon. "Mite meneee?" Hän kysyy. "Noo paremminki vois mennä" Sanon. "Sul?" päätän viel kysyy. "Joo no aika hyvin" Tuo päättää vastata. Nyökkään. Bobby nousee penkistä ja minä teen samoin perässä. Katson Yoongiin nopeasti, mutta käännän sen pois samalla sekunnilla. Hän näytti ettei olisi nukkunut juurikaan sen jälkeen, kun tuolta lähdin. Käy sääliksi.

Entä jos Yoongi ei oikeastikkaan vain esittänyt kanssani? Jos se tyttö kuka olikaan vain teki sen? Ei, ei se voi olla niin. Yoongista oon kuullu sellasia juttuja et se tekee sitä. "Ivy" Joku keskeyttää minun ajatteluni. Nostan katseeni nopeasti pulpetista se oli opettaja. "Niin?" Kysyn. "Mikä on tämän vastaus?" opettaja kysyy osoittaen taululla olevaa tehtävää. "E-en tiedä" Sanon.

•Skip loppu koulupäivä

Kävelen pois koulun pihalta kun päätän laittaa viestiä Jinille, joka oli kaipaillut minua.

Minä: Tuun tänää sulle
Jin: Selvä :)) Tarviitko kyytiä?
Minä: En kiitti, voin kävellä
Jin: Okei, Siiri on siellä vahtimassa Jiminiä. Tulen sitten kun pääsen töistä:)
Minä: Okei:)

Laitoin puhelimen taskuuni ja lähdin kävelemään tuttuja reittejä kohti kotia.

Saavuin talon ovelle. Hetken aikaa mietin pitäisikö sittenkin vain lähteä takaisin Namjoonille. Mutta täytyy minun käydä ainakin hakemassa vaatteita itselleni. Enhän minä voi elää samoilla ja Hobin vaatteilla ainiaan. Tartun oven kahvaan ja avaan oven. Astun sisään eteiseen ja ensimmäinen asia minkä huomaan, astuessani eteisestä käytävälle. "Ivy!!" Jimin huutaa ja juoksee luokseni. Otan hänet syliin ja halaan tiukasti. Minulla oli niin kova ikävä tätä kaikkea. Pian Siirikin ilmestyy näkyviin. "Moi Siiri" Sanon tälle hymyillen

Siiri oli juuri laittanut Jiminin nukkumaan. "Haluutko sä kertoo jotain?" Siiri kysyy nähdessään tyhjän katseeni. Nyökkään hetken miettimisen jälkeen. Silmäni alkavat jo nyt vuotamaan. Yritän kasata itseäni, kun vihdoin olen saanut itseni kasattua aloitan "Yoongi ja minä erottiin" Sanon.

~Siiri nk~
"Minä ja Yoongi erottiin" Ivy sanoo kyyneleiden purkautuessa silmistään. Halaan Ivyä ja olen vain hiljaa. Minun ei tarvitse kuulla enempää, en pakota häntä kertomaan. Annan hänen itkeä paitaani vasten, pian paitani rintakehä on märkä kyyneleistä. "Lähin täältä Yoongin takia, ettei mun tartteis tuntee tuskaa nähdessäni häntä" hän aloittaa kasaten itseään. "Mutta ei siitä tule mitään, minulla on ikävä Yoongia, mutta olen hänelle vain lelu, jonka hän heittää pois" Hän romahtaa uudelleen. En osaa sanoa mitään tuohon, ilman että pahentaisin tilannetta. Hän vain itkee ja itkee ja itkee. Oli vaikeaa nähdä Ivy surullisena Yoongin takia. Ivy kuulemma tuli käymään hakemassa lisää vaatteita ja moikkaaman muita. Paitsi no ei varmaan Yoongia. Ivy kertoi minulle kaiken, jopa sen että Jin ja Namjoon, eikä muutkaan tiedä asiasta mitään.

~Ivy nk~
Olin juuri saanut vaihdettua vaatteeni harmaisiin kollareihin ja mustaan huppariin. Jin tuli juuri Taehyung ja Jungkook mukanaan. "Ivyyy" molemmat pojista huusivat yhteen ääneen minulle ja juoksivat luokseni. "Miks sä et oo ollu täällä?" Taehyung kysyy minulta. "Olen ollut Namj tai siis isän luona" Sanon. "Mutta nyt olet täällä meidän kanssa" Jungkook sanoo. Nyökkään.

Olen huoneessani etsimässä vaatteita mitä otan mukaan Namjoonille, kunnes oveeni koputetaan. "Ivy" Liian tuttu ääni sanoo ovelta. Käännyn katsomaan tuohon päin ja tietenkin se oli Yoongi. "Voiaanko puhua?" Se kysyy. Tunteeni ovat sekaisin kuullessani taas tuon äänen. Tunteeni heittää kuperkeikkaa, haluaisin niin hypätä tuon syliin, mutta toisaalta haluan pysyä kaukana hänestä. "Mennää ulos juttelee" Sanon hetken kuluttua

Kävelemme tuttuja reittejä kohti puistoa. "Se asias" Sanon sydänmettömän kuuloisena. "Ivy, mä en oikeesti leikkiny sun kanssas, olin sun kaa oikeesti" Yoongi sanoo. Mieleni sulaa pelkän äänen kuulemisesta. Päätän vain olla hiljaa. "Se mitä sinä näit, ei ollut mitään" Hän jatkaa. "Mutta miksi hän teki niin?" Saan sanottua yrittäen pysyä kasassa. "Mä en tiiä, me ei oltu nähty sen kanssa sen jälkee ku sä muutit meille ja se ei tienny et me seurustellaan" Hän sanoo. En tiedä pitäiskö mun uskoa tuota."mm" vastaan pyrkien vastaan tunteitani. "Mutta mä en oo palaamassa kotiin, varsinkaaa sun kanssas yhteen" Sanon ja nyt voin vannoa, en pysynyt enää kasassa, romahdin maahan ja aloin itkemään kuin mielipuoli. Yoongi laskeutui kohdalleni, laittoi kätensä minun olalleni, mutta riuhtaisin sen nopeasti pois ja nousin maasta. "Jätä mut rauhaan!" Huudan kyynelten peitosta ennen kuin lähden juoksemaan takaisin kotiin.

~Yoongi nk~
"I-Ivy" Sanon hiljaa hänen juostessaan pois. Vitun Rose pilasi mun elämän!! Potkaisen vieressäni olevan roskiksen nurin. Mieleni tekisi hakata Rose, vain sen takia että hän teki elämästäni helvettiä!!

Istun yhä puiston penkillä. Olin sytyttänyt röökin ja tälläkin hetkellä polttelin sitä. Joku istahtaa viereeni. Siiri. HETKINEN?? SIIRI??! Voi vittu... "en kerro kellekkää" Tuo sanoo kuin lukien ajatukseni. "Okei, kiitti" Sanon ja vedän savua keuhkoihini, jotka puhallan ulos hetken kuluttua. "Ööö" Siiri sanoo. "V-voisinks" Tuo jatkaa. Aaa jooo. Annan röökin huuliltani hänelle ja katson kun hän vetää savut ja samalla hetkellä puhaltaa sen ulos. "Onks eka kerta?" Kysyn tuolta. Hän nyökkää ja on tarjoomassa sitä jo takas, kunnes kieltäydyn "Sä voit polttaa sen". Hän nyökkää minulle.