new adopted girl

~44~

•Skip 1kk

~Ivy nk~
"Yo-Yoongi? Voiaanko puhua?" Kysyn ollessani tuon edessä, molemmat odottaen matikan tunnin alkua. "Millo?" Tuo kysyy. "Koulun jälkeen?" Vastaan. "Ok, moikka" Tuo sanoo ja katoaa luokkaan.

Tuijottelen ikkunasta ulos nojaten käteeni. Päässäni on vain Yoongi."Ivy?" Kuulen Bobbyn sanovan takaani. Käännyn katsomaan häneen kysyvästi. Hän osoittaa päällään vieressäni istuvaa Amaliaa. Katson Amaliaan, hän katsoo vihkoani. Okei? Eiku vittu!!

En jaksanut mennä ruokalaan, koska en kuitenkaan taaskaan söisi mitään. Istuin kaappini lähellä olevilla portailla. Eteeni tulee seisomaan joku "Ivy" tuo tuttu ääni sanoo. "Yoongi" vastaan. "Voiaanks nyt puhua?" Tuo kysyy siirtäen katseensa minuun. Nyökkään. "Y-Yoongi a-anna..." kerkeen sanoa ennen kuin tuo keskeyttää minut "Ivy mä ymmärrän jos sä et usko mua, oonhan mä kuitenkin tämmöinen kusipää" "Yoongi kuuntele" Sanon ja nostan katseeni häneen. "Anna anteeks siitä mitä mä sanoin" Sanon ja samassa tunnen silmieni alkavan kostumaan. "Ivy, minä annan sinulle anteeksi" Hän vastaa. "Mu-mutta ymmärrän, jos et halua enää olla kanssani" Sanon takoen sanojani. "Voi Ivy rakas, mulla on ollu nii kova ikävä sua. Mua sattui nähdä sinut huutamassa ja kokemassa tuskaa takiani" Yoongi sanoo. "Minullakin on ollut ikävä sinua, en osaa elää enää ilman sua" Sanon ja siinä vaiheessa tunnen jo kyyneleiden valuvan poskilleni. Yoongi laskeutuu alemmas ja pyyhkii kyyneleeni pois. Istahtaa viereeni ja ottaa minut hänen kylkeensä kiinni. Lasken pääni hänen olalle. Siinä on hyvä olla, tätä minä olen kaivannut.

Istun koulun penkeillä tuijottaen tyhjyyteen, minulla on jotenkin parempi mieli, mutta en tiedä mitä olemme Yoongin kanssa. Kello pirahtaa ja se merkitsee että vihdoin koulu on ohi.

Kävelemme Yoongin kanssa kohti Namjoonin kämppää, se olis kuulemma tyhjä tämän illan, joten siellä on hyvä puhua ja minun on muutenkin siivottava huoneeni ja haettava tarvittavat tavarat Jinin luo.

Saavuimme kerrostalon pihalle. Kävelemme ovelle. Avaan oven ja lähdemme kävelemään portaita neljänteen kerrokseen, talossa on kyllä hissi, mutta haluan kävellä. Saavumme neljänteen kerrokseen. Nappaan avaimet taskustani ja avaan oven. Samassa pieni valkea samojedin koiranpentu juoksee haukkuen ovelle. "Hei Lily" Sanon ja menen kyykkyyn silittämään tuota. "Onks teillä koira?" Yoongi kysyy nähdessään Lilyn. Nyökkään vastaukseksi ja astumme sisään kämppään. Yoongi vetää oven perässään kiinni.

Istumme molemmat sohvalla. "Kuka se tyttö sillo oli?" Kysyn. "Rose, se oli mun porukassa ainoa, joka ei janonnut perääni" Yoongi vastaa. "Joo siltä näyttää" Naurahdin, joka sai myös Yoongin hiukan nauramaan. "Mä näin sen tytön Erican ja Sofian kanssa puhumassa" Sanon. "Kuulitko sä sit jotain?" hän kysyy. "että niitte suunnitelma kuulemma toteutu, että se teki sen juuri silloin kun näki minut siinä, he halusivat meidän eroavan, sinusta paljastuisi vain se pahis, jonka he saisivat itselleen. Meitä oli kuulemma muuten niin vaikea erottaa toisitamme." "Ja tuon kuulemisen jälkeen tajusit etten leikkinyt sinulla?" Yoongi kysyy. Nyökkään.

Joo tää jäibnyt lyhyeks, soriii:)) Mitäs piditte