Is this Love? ( Vkook )

15.

                   Jungkookin nk

Olin palannut jo monta tuntia sitten kotiin.
Olimme Lisan kanssa jäänet kaupungille pitkäksi aikaa.
Huomasin että Lisa ehkä ajatteli minua enemmän kuin kaverina.
En kuitenkaan itse tuntenut häntä kohtaan mitään, Lisa oli mukava kaveri, mutta en voinut ajatella häntä sillä tavalla. Olikohan todella ihan täysin homo?

Tunsin silti oloni vääräksi kun olin Taehyungin kanssa, mutta tytön kanssa oleminen tuntuisi vielä oudommalta. Ehkä en vain ollut valmis suhteeseen kenenkään kanssa vielä. En ennen kuin olisin saanut ajatukseni selviksi.

Mietin näitä asioita maaten sängylläni selälläni.
Puhelimeni alkoi soida ja vastasin katsomatta kuka soitti.
Ennenkuin edes ehdin kysyä kuka soittaja oli, puhelimesta kuului "Jungkook mä olen pahoillani siitä mitä mä sanoin ja tein! Mun ei todellakaan oo tarkotus olla tällainen kusipää! Mä en vaan voinu hillitä mun tunteita, kun näin sut ja sen tytön..."

Kyyneleet alkoivat automaattisesti valumaan silmistäni kuullessani Taehyungin äänen.
En tiennyt yhtään mitä vastata, joten pysyin hiljaa yrittäen estää kyyneleitäni valumasta.
"Baby? Ootko sä kunnossa? Vastaa mulle? Anna anteeks..." kuuntelin Taehyungin anteeksipyyntöjä.

"Taehyung...Mä en tiedä onks meidän järkevää jatkaa tätä suhdetta..." Sanoin hiljaa ja painoin luurin alkaen heti itkemään hillittömästi.
Taehyung koitti soittaa ja lähettää viestejä minulle monta kertaa, mutta en edes vaivautunut katsomaan mitä hän laittoi.

Itkin enemmän kuin koskaan.
En halunnut tätä. En halunnut jäädä yksin, mutta parempi näin, kuin jatkaa tällaista suhdetta jossa en tuntenut oloani hyväksi.
Pian kuulin ovelta koputusta. Äitini ei ollut kotona joten minun piti lähteä avaamaan ovi.

Pyyhin kyyneleitäni, en nimittäin halunnut näyttää juuri itkeneeltä, sillä ovella luultavasti oli joku äitini ystävä.

Koputtaja oli agressiivinen eikä lopettanut koputtamista yli minuuttiin.
Kävelin ovelle varovaisesti ja kurkistin ovensilmästä ja säpsähdin nähdessäni tutut kasvot.
Avasin oven hitaasti ja tuijotin hämmentyneenä poikaa joka tuli sisään eteiseen.

"J...Jimin?"

Poika väläytti minulle hymyn ja syöksyi halaamaan minua.
"Jungkook. Ei olla nähty aikoihin" Jimin sanoi hymyillen ja irtautui minusta.

Hymyilin itsekkin vähän, vaikka en ollutkaan parhaalla tuulella, vanhan ystävän näkeminen sai oloni hieman paremmaksi.

Johdatin Jiminin keittiöön ja keitin meille molemmille kahvit.
Istuin pöytään antaen kahvin Jiminille.

"Jungkook onko kaikki okei? Näytät siltä kuin olisit itkenyt?" Jimin kysyi huolissaan.

"Ah...Mulla meni vain roska silmään" vastasin vaivaantuneesti hörpäten kahviani.
Jiminin ilme vakavoitui.

"Mä huomaan kun sä valehtelet... Jungkook mikä on?" Jimin kysyi taas.
En enään pystynyt pitämään tunteitani sisälläni, joten purskahdin taas itkuun.

Jimin katsoi minua huolissaan ja silitti hiuksiani.
"Jungkook mulle voit kertoa kaiken"

Kerroin Jiminille kaiken minusta ja Taehyungista aina koulun alusta tähän päivään asti.
Jimin kuunteli tarkasti vierestä.
"Ehkä teidän pitäisi puhua vähän tarkemmin nää asiat" Jimin ehdotti.
"E..en mä pysty..." sanoin melkein huutoitkien.

Jimin halasi minua ja kuiskasi rauhoittavasti "en tarkoittanut, että tänään, vaan vaikka muutaman päivän päästä. Ota tänään ihan iisisti ja mieti näitä asioita".
Nyökkäsin ja vilautin pienen hymyn parhaalle ystävälleni.

Jimin oli meillä yhteentoista asti pelaamassa kanssani overwatchia.
Hän joutui kumminkin lähtemään omaan kotiinsa nukkumaan.
Hän jätti minut yksin ajatusteni kanssa.

Jäin vain makaamaan sänkyyni katsoen kattoani.
En ollut ainakaan vielä valmis kohtaamaan Taehyungia kasvotusten.

Makasin sängylläni pitkän aikaa, ja huomasin että kello läheni jo kahtatoista. Äiti ei luultavasti tulisi kotiin enää tänä yönä.

Vilkaisin puhelintani ja huomasin, että Taehyungilta oli tullut 56 lukematonta viestiä ja 38 puhelua.
Heitin puhelimeni kauemmas, sillä en juuri sillä hetkellä halunnut lukea hänen anteeksipyyntö viestejään.

Kävelin vessaan ja aloin pesemään hampaitani, kunnes kuulin ovelta taas koputusta.
Olikohan Jimin unohtanut jotain?
Mietin juosten ovelle.
En vaivautunut katsomaan kuka sielä oli, sillä ajattelin sen olevan Jimin.
Avasin oven, mutta paiskasin sen kiinni heti kun näin kuka siellä seisoi.

"Jungkook kiltti, päästä mut sisään!" Taehyung huusi oven toiselta puolelta.

🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸🌸