Is this Love? ( Vkook )

24

             Taehyungin nk

"Hei! Taehyung!" kuulin Yoongin huudon takaatani. Käännyin katsomaan taakseni ja näin mintunvihreähiuksisen pojan juoksevan luokseni. "No mitä jätkä?" Kysyin.

"Eipä tässä mitään ihmeellistä, paitsi arvaappa kuka suostui mun kanssa ulos?" Yoongi kysyi ja hänen silmänsä loistivat onnesta. En ollut koskaan nähnyt Yoongia niin innoissaan, vaikka olimme tunteneet lapsuudesta asti.

"Älä vaan sano, että kysyit sitä Jiminiä? " Kysyin ja Yoongi nyökkäsi näyttäen siltä, että voisi räjähtää onnesta millä hetkellä hyvänsä.
"Voitko sä uskoa!! Millä tuurilla tän maailman täydellisin ihmisen suostuu tällaisen ihmispaskan kanssa lähtemään mihinkään?" Yoongi kysyi.

"Mä tiedän tunteen aika hyvin" Hymähdin miettien Jungkookia.
"No mutta, milloin teillä on treffit?" Jatkoin vielä.

"Ens sunnuntaina, mutta nyt sä tuut juhlimaan tätä mun kanssa baariin!"
Yoongi sanoi tarttuen minua ranteesta ja lähtien kuljettamaan minua lähi baaria kohti.

"Hei hei hei, odotas! Mä oon just yrittäny lopettaa juomista!" Sanoin yrittäen pysähtyä. Yoongi vain nauroi jä pysähtyi kääntyen katsomaan minua.

"Mistä lähtien Kim Taehyung on kieltäytynyt baari illoista? Älä nyt viittoi, mä tarjoon!" Yoongi sanoi lyöden minua selkään.

"Nokun en oikeesti haluis mennä himaan kännissä. Säikytän vaan Jungkookin" Mutisin.

"mä toivon todella, että jos musta ja Jiministä tulee jotain niin mä en muutu tollaseks pehmoks kun sä" Yoongi tuhahti ja jatkoi "Voin mä sinne baariin yksinkin mennä, jos sä haluut feidaa mut näin" Yoongi lähti kävelemään baariin päin kääntymättä edes vilkaisemaan minuun päin.

Huokaisin ja juoksin tuon perään. "No nyt sä käyttäydyt kun joku suuttunut teini tyttö" Naurahdin saavuttaessani yoongin. "Mut okei, mä tuun sun kaa. Mutta vaan tän yhden kerran!" Sanoin painottaen sanaa 'yhden'.

Olimme Yoongin kanssa istuneet baarissa päälle kolme tuntia ja kello alkoi lähenemään kymmentä. Yoongi oli jo vetänyt aivan kunnon perseet eikä ollut enää yhtään järjissään.

En itsekkään ollut missään parhaassa kunnossa, mutta en vielä niin kännissä kuin Yoongi ainakaan. Yoongi ei tainnut edes tajuta hänen viereensä istuneen blondin tytön yrittävän flirttailla tälle.

Minuakin oli jo muutama tyttö yrittänyt tulla iskemään, mutta torjuin heistä jokaisen. Wow, jos en olisi koskaan rakastunut Jungkookiin olisin varmaan tälläkin hetkellä panemassa jotain noista tytöistä. Miten yksi ihminen pystyikin muuttamaan koko elämäni näin.

Ajatukseni katkesivat, kun vilkaisin taas Yoongin päin. Se blondi tyttö istui nyt Yoongin sylissä kosketellen Yoongi vatsalihaksia tuon paidan läpi. Anna mun kaikki kestää....

"Joo, eiköhän ole meidän aika lähteä, Herra Romeo" huokaisin nousten pöydästä ja tarttuen Yoongia hihasta saadakseni tämänkin nousemaan.
Blondi tyttö väläytti minulle tappavan katseen, kun kiskoin Yoongin ylös ja lähdin kuljettamaan häntä pois.

"Äläh ny...... Jusd khu mul alko olee hauskaa...." Yoongi möngersi niin etten melkein saanut sanoista selvää. Miehen kävelystäkään ei tullut oikein mitään. Yoongi huojui kuin heinänkorsi, vaikka yritin pitää tätä pystyssä.

"Voi herranjumala jätkä. Oppisit nyt edes juomaan hillitymmin" Mutisin turhautuneena.

Olimme jo melkein baarin ovilla, kunnes se sama blondi juoksi eteemme. "Mikä kiire teillä nyt on lähteä? Jääkää nyt edes hetkeks. Me voidaan tarjota teille mun siskon kanssa, kunhan te nyt vaan jäätte ihan hetkeks" Tyttö maanitteli tarttuen minua kädestä ja lähtien viemään minua takaisin päin.