"Mä oon vähä niinku kusesa suhun" poika sanoo hiljaa, tarkkaillen reaktiotani.
En saa sanaakaan suustani, joten nojaudun lähemmäs ja suutelen häntä.
*****
17 vuotias Sarah Wakefield on kyllästynyt olemaan näkymätön. Hän haluaa elää villimmän nuoruu...
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
ALEX
12 tuntia aikaisemmin:
Oon ihan vitun kännisä. Hitto, ei ois pitäny juoda itteeni näi pahaa kuntoo. En tiiä mikä muhu meni. Kaikki tuntuu vaa kaatuva mun päälle, nii sitte ku pystyin nii vedin vaa kaksi käsin bissee naamaa.
Lisäks mä oon teheny iha kamalan virheen. Mä juttelin sen Shawnin kans, ja se kerto et sillo siel kahvilasa Sarah ja Chase ei ollu millää treffeil niinku mää luulin. Sarah oli kuulema itkeny tosi kovasti ja Chase oli lohuttanu sitä. Sit myöhemmin tää Shawn oli kuulu sen Chasen kertovan Jamielle et se oli löytäny Sarahin itkemäst ja juoksemast vessaa. Vissik just sen mun ja sen keskustelu jälkee.
Vittu mulla on paska fiilis. Mä vaa oletin et se pettäs, vaik se oli vaa nii surulline mun takii, et se tartti jonku jolle puhuu.
Mun fiilistä pahentaa vielä se että mää petin sitä. Sherryn kans. Hitto, miten mää olin nii tyhymä. Nuoleskelin sen kans niisä bileisä, ei helvetti mua ärsyttää mu oma käytös.
*****
Mä nään kuinka Ryan tulee mun luo.
"Ei vittu jäbä mitä sä oot menny tekee" se valittaa.
"Sä oot sitte yks idiootti. Miten sä ees pystyit nuolee sen Sherryn kans, ku oot yhes Sarahin kans?" se kysyy multa.
"En mää sitä mitenkää suunnitellu" sanon ja vedän lisää bissee naamaan.
"Helvetti" hän tuhahtaa.
"Sä et oikeesti taida tietää" hän sanoo.
Käännän mun katseen Ryaniin ja kohotan kulmaani.
"Mitä" kysyn ja otan taas uuden hörpyn mun juomasta.
"Sarah oli tääl bileisä kans" hän sanoo hetken kuluttua.
Olen tukehtua bisseeni, ja rupean yskimään.
"Se oli sielä, ja näki kaiken. Ihan kaiken" hän lisää.
Jähmetyn paikoilleni. Sarah näki minut suutelemassa Sherryä?! Voi Saatana.
"Se lähti itkien pois, sen jälkee en oo sitä nähny."
Mun tekis mieli huutaa. Mitä helvettiä mä edes ajattelin. Nyt mä oon menettäny sen lopullisesti.
*****
Seuraavana aamuna:
Oon laittanu Sarahille tosi monta viestii, eikä se oo vastannu yhteenkään niistä. Mua vaa pelottaa et se ei voi antaa mulle anteeks.
Mä kuulin Edilt, et Jamie oli kertonu että Sarah oli ollu niitte mökis yöt. Oon onnelline kuitenki siit et se on ollu turvasa, eikä sen oo tarvinu olla yksin.
Thea ja Hailey oli vissii kuullu vast tänää tapahtuneest, ja olivat heti menneet Sarahin tueks. Sillä on kyl hyvii kavereita.
Just nyt mä oon menos syömään päärakennukseen, ja toivon vaa et se ois sielä nii voitas puhuu. Mä en kestä tätä, meidän on pakko selvittää meidän jutut.
Astun päärakennuksee sisään, ja mä nään kuinka sen ruokasalin toises pääs istuu Sarah. Se on edellee tosi surullise näkönen, ja se on laittanu sen vaaleet hiukset korkeelle sotkunutturalle. Sillä on päällään ylisuuri t-paita, joka on solmittu vyötärölle sopivaks. Lisäks sil on semmoset mustat revityt farkut.
Tollasena se näyttää nii kauheen reppanalt et mun paska fiilis vaa pahenee entisestää.
Sarahin vieres istuu Chase ja Thea, ja toisella puolel pöytää istuu Hailey ja Jamie. Ku tarkemmi katon, nii huomaan et toi paita Sarahin päälä on Chasen. Voi vittu.
Kävelen heitä kohti ja huomaan kuinka Chase jäykistyy huomatessaan minut. Se tökkää hellästi Sarahia kyynärpäällään, ja saa siten hänet katsomaan minuun päin. Hänen ilmeensä vakavoituu ja hän kääntää katseensa pois.
Mua vituttaa nähä mite huonoo kuntoo mä oon ton tytön saanu. Ois ollu vaa parempi et en ois koskaan ees vetäny sitä mukaa mun paskaa.
Pysähdyn pöydän viereen ja saan kaikkien vihaiset katseet itseeni.
"Sarah, meidän täytyy puhua" aloitan.
"Hän ei halua puhua kanssasi" Chase sanoo minulle puolustelevasti.
"Ihan oikeesti, mä haluun selvittää tän jutun" yritän vielä kerran.
"Niinkuin sanoin jo äsken, hän ei halua puhua kanssasi" Chase vastaa kireästi.
"Chase, se on ok. Meidän on pakko selvittää tää" Sarah puuttuu puheeseen ja katsoo Chasea silmiin.
Chase nyökkää lopulta ja Sarah nousee pöydästä. Lähden kävelemään kohti ulko-ovea. Astun ovesta ulos ja Sarah seuraa perässäni.
Käännyn Sarahin puoleen. Hän laittaa kätensä puuskaan ja katsoo minua odottavasti.
"Olen pahoillani. En löydä sanoja kuvaamaan sitä, miltä minusta tuntuu. Olen niin pettynyt itseeni, koska satutin sinua. En todellakaan olisi halunnut loukata sinua, ja en todellakaan odota että pystyisimme jatkamaan yhdessä. Toivon vain että voit joskus antaa anteeksi" kerron ja vedän hupun päähäni.
Sarah katsoo minu kylmästi. Annan hänen rauhassa koota ajatuksiaan.
"Miksi Sherry? Kaikista täällä olevista tytöistä juuri hän. En ymmärrä sinua" hän puuskahtaa. "Ja tuo koko temppu oli todella halpamainen ja riman alitus jopa sinulle. En oikeasti ymmärrä mitä päässäsi liikkuu. En pysty edes katsomaan sinua kunnolla, niin pahalta minusta tuntui. Etkö käsitä että minä luotin sinuun, ja sinä heitit sen kaiken pois!" Sarah huutaa ja kyynel valuu hänen poskelleen.
"Anteeksi" saan sanottua. Tunnen kyyneleen valuvan omallekin poskelleni, mutta pyyhin sen heti pois.
"Mää en pysty luottamaan sinuun, enkä voi enää olla kanssasi suhteessa. Joten jos et sitä tästä vielä ymmärtänyt, sanon sen sinulle selkeällä suomen kielellä. Meitä ei enää ole" Sarah sanoo kiihtyneesti ja kääntää minulle selkänsä. Katson hänen peräänsä, kun hän avaa päärakennuksen oven ja astuu sisään. Oven kolahtaessa kiinni, tunnen palasen sydämestäni murtuvan pois.
