Love of mine | Olli matela x Ava |

4. Myrsky

Ava:

Vihdoin pääsimme ollin asunnolle, joka etäisesti muistutti minua salkkareista, koska rakennukset näyttivät samalta. Yllätyin miten lähellä Olli asui keskustaa, ja vielä niin kauniilla sijainnilla. Olli asui ylimmässä kerroksessa, juuri hissin edessä. Hissi oli hieman vanhanaikainen, mutta se loi tunnelmaa koko rakennukseen.

Olli kaivoi taskustaan esiin avaimet ja avasi minulle oven. Olimme molemmat aivan litimärkiä ja hieman nuhaisia. "Naiset ensin" Olli sanoi.
"Voi kiitos" sanoin hieman teeskentelevästi ja astuin sisään. Heti astuttuani sisään otimme kengät pois ja tutkin ympäristöä. Ollilla oli puun värinen lattia, korkea katto ja perinteiset tapetit. Mitä nyt helsinkiläiseltä asunnolta osaa odottaa. Ainiin, tietysti spottasin myös pleikkarin
"Minne sä ny karkasit?" Kuulin ollin huutavan samalla kun kiersin hänen kämppänsä.
"Kattelen vaan, sullaha on ihan suloinen kämppä"
"Mun mielestä sä oot sulosempi"

Hetken päästä olimme saaneet vaihdettua vaatteet. Olli antoi minulle hänen lämpimän hupparinsa, kun hän itse vaihtoi hänen bc huppariinsa.
"Haluutsä jotain syötävää? iltapalaa?" oikeeta ruokaa? viiniä?" Olli kysyi ollessaan keittiössä samalla kun istuin sohvalla.
"Voishan sitä jotain iltapalaa ja viiniä, jos siis säkin otat olli"
"Juu tietty, en sit oo mikään professional nii toivottavasti maistuu"
"Kyl mä luotan sun taitoihin, yllätä mut"

Hetken päästä olli huikkasi pienestä keittiöstään "Ruoka on valmista neiti" Kävelin keittiöön missä oli pöydällä täytetty patonki viinirypäleitä ja tietysti viiniä. Istuin alas penkille mistä näin edelleen jylläävän myrskyn. kaatosade oli kova ja myrskyn pauhaaminen ei loppunut. En edes huomannut tuijottavani sadetta, kunnes olli alkoi puhumaan ja katsahdin häneen: "quosavínò óniooo, masemoisellé" Hän sanoi samalla kaataen viiniä lasiini. Nauroimme pienesti yhdessä koska ei kummallakaan oikeasti ollut mitään hajua mitä hän oli juuri sanonut. Söimme ateroitamme vastakkain ja katsoimme toisiamme. Puhuimme monesta eri asiasta, mutta välillä unohdin täysin mitä piti sanoa koska upposin ollin silmiin.

Nauraessamme yhtäkkiä valot sammuivat
"Ok älä panikoi" Olli sanoi
"Pystyisiksä ava hakee tuolt kaapist tulitikkuja nii haen pari kynttilää olkkarista"
"Juu" sanoin samalla kun nousin ylös.
Koitin kurotella epäonnistuneesti tulitikkuja, jonka aikana olli oli kerennyt jo takaisin, ja päätti auttaa minua. "Anna mä autan"
Hän tuli suoraan kiinni takaatani, pisti käden minun yläpuolelleni ja nappasi tulitikut.
Pelästyin hieman yhtäkkisestä kontaktista.
"Ava onks kaikki hyvin? pelottaaks sua?"
"Aa ei mitään, se on varmaan vaan toi myrsky joka vaan vähän pelottaa"
"Ei sulla oo mitään hätää, sulla on mut"
Samalla kun Olli sanoi noin, hän halasi minua.
Halasin tietysti takaisin.
Hali tuntui aivan ihanalta, kuin olisi halannut nallekarhua.

Saatuamme kynttilät päälle jatkoimme viinin litkimistä ja tietysti juttelumme vain paranivat. Olli kertoi hyvin erikoisista keikka reissuistaan poikien kanssa, kuulemma he olivat painineet pelkät bokserit päällä ja juossut vartioita karkuun. Pakko sanoa että meno kuullosti erittäin hauskalta.

Oli ollut pitkä päivä ja päätimme mennä nukkumaan. "Voin nukkua vaikka tossa sohvalla" Olli sanoi "Ei sun tarvii olli täähä on sun kämppäs"
"Eii, Haluun et nukut hyvin, mee vaa, täs sohval on muutenkin jo paksu viltti."
"Jos se on sulle ok"
"Tietty on, hyvää yötä" Olli sanoi samalla hymyillen minulle.
"hyvää yötä" hymyilin ja menin makuuhuoneeseen. otin kuuman hupparin pois mennessäni peiton alle. Päälläni oli vain alusvaatteet ja makasin sängyssä. Mielessäni pyöri vain olli. Kukaan ei ole koskaan saanut minua tuntemaan samalla tavalla kuin hän. Mitähän mieltä hän oli minusta?

Ollin pov:
Minun on pakko kertoa hänelle jossain kohtaa. Mä todellakin tykkään avasta. Tää päivä on vaan vahvistanut mun tunteita. Mitä jos se luulee et ollaan vaan kavereita? Ei hemmetti. Sitten mä päätin. Meen kertomaan nytten. Nousin sohvalta ja suuntasin makkariani kohti.

Avan pov:
Ihan sama, meen nyt kertoo Ollille. En enään kestä tätä.