Love of mine | Olli matela x Ava |

16. Rauhallisemmin

AVAN POV
olin shokissa. Olisimme menossa linnanjuhliin. "Miten sä onnistuit saamaan kutsun sinne?" "Koko bändi sai, euroviisujen takia varmaanki, mut eiks oo mahtavaa!" Minä olin shokissa, samalla kun Olli ei pystynyt lopettamaan virneilyä. "Ja mietin kans tota et.. se ois täydellinen paikka paljastaa meidän suhde" olli sanoi ujosti Cmoon. Miten sä et vois rakastaa ollia.  "Toi on nii hyvä idea" sanoin ja pistin käteni ollin poskille.  "Mut mitä mä pistän päälle?" Apua siis mistä mä saan- Juuri kun olin aloin hopikoimaan, olli keskeytti minut. "Hei sshh meillä on vielä pari kuukautta aikaa ei mitään hätää. Mietitään sitä myöhemmin. Mut nyt-"  Tunsin, kun huulemme yhdistyivät. Olli aloitti rauhallisesti, mutta tahtimme muuttui enemmän kiihkeämmäksi vain hetkessä. Käteni seikkailivat hänen hiuksissaan, samalla kun hänen kätensä avasivat hänen farkkujen vetoketjua. Olimme sängyllä, ja olli kaatoi minut hänen alleen. Hetken päästä hän miltei makasi päälläni. Aloin suutelmaan häntä leuasta. "Ah sä kyl tiiät kaikki oikeet kohat" hymyilin vain vastaukseksi. Juuri kun Olli oli laittamassa käsiään paitani alle, tunsin jotain kovaa toisessa päässä. "Vähän rauhallisemmin, mennään aika nopeeta tahtia olli" sanottuani tuon hän sai minut huokailemaan. Sitten hän kuiskasi korvaani: "ei synttärilahjaa pidä hidastaa"  Seuraavana aamuna heräsin aivan v1tun väsyneenä. Olimme hankkineet ollin makkariin pimennysverhot, joten minulla ei ollut hajuakaan siitä mitä kello oli. Katsoin oikealle puolelleni. Olli oli juuri availemassa silmiään. Päätin nousta sängystä, mutta joku (mikäköhän) kiskoi minut takaisin halailuunsa. "Mä en haluu etsä lähdet"  Hänen otteensa puristui. "Rakas olli mä en lähde vielä minnekään, vasta parin tunnin päästä" Kuulin kun olli huokaisi syvään. "Voisitsä nyt vaan lopullisesti muuttaa mun luo, tuntuu et asutaan jo yhessä ku oot nii paljon täällä" Vaikka Olli oli juuri herännyt, niin tämä ajatus oli oikeasti hyvä.   Maattiin sängyssä vielä noin tunti ihan hiljaisuudessa. Välillä tunsin ollin käden hipsuttaen hitaasti minua, joka oli erittäin rauhoittavaa.  Lopulta olli nosti päänsä tyynystään. Päätin nousta samaan aikaan, hakemaan aamupalaa. Samalla kun molemmat nousimme, menimme peilin eteen. Yö oli raju, ja sen näki meistä. Ollin kaula oli täynnä punaisia jälkiä ja minun hiukseni olivat aivan räjähtäneet.  olli alkoi nauramaan kun katsoi meitä peilistä. "Me näytetään iha joltai rokkareilt jotka ei oo nukkunu päiviin!"  "Niin tai sitte ollaa vaa hullun näkösiä" nauroin takaisin. "Sama asia!" olli sai sanottua naurunsa keskeltä.  Kumpikaan meistä ei oikein ollut sellaisessa kunnossa, että olisimme voineet lähteä kunnolla ulos  tänään. Blind channelin pojatkin olivat kaikki oulussa. Olli puhui aleksin kanssa videopuhelua sohvalta. "Hei terkkuja muuten avalle!" Kuulin alen sanovan ennenkuin puhelu loppui.  Tein aamupalaksi ruisleipää ja päätin mennä syömään sen sohvalle. Menin ollin viereen makamaan sohvalle. Hän pisti käden ympärilleni.  "Haluutsä leipää" sanoin samalla kun mussutin ihanaa leipääni. "Haha ei kiitos syö vaan" "Okei. Hei muuten siitä yhteenmuutosta nii oliksä tosissas?" "mä haluan etsä muutat tänne mahollisimma pian" Kai hän sitten oli tosissaan.  Emme tietenkään jaksaneet kokata mitään, joten menimme mäkin autokaistalle. Ollessamme siellä, näimme useita kameroita. Joku taisi arvata että olemme liikkellä. Koitin peittää kasvojani, siinä onnistuen melko hyvin. "Mä voin ajaa meidät kotiin jotain rauhallisempaa reittiä pitkin" olli sanoi. "Kiitos" sanoin ja pussasin häntä. Loppumatkan olli ajoi käsi reidelläni. Minä menen vieläkin ihan ujoksi kun olli tekee niin.<3  Päästyämme kotiin söimme nopeasti ja päätimme siivota ollin, taino, meidän taloa. Enään oli jäljellä imurointi mitä olli joutui tekemään. Samalla siivotessani löysin kenkälaatikon. 

OLLIN POV:
"Hei ale, mikä tää on!" Kuulin Avan huutavan makkarista. Hän ei onneksi kuulostanut vihaiselta, joten kävelin hitaasti hänen luokseen. Päästyäni makkariin  näin kun ava oli avannut yhden kenkälaatikko säästöistäni. Se oli täynnä muistoja minusta ja avasta. Siellä oli hassuttelu kuvia linnanmäeltä, tiettyjä tuoksuja ja kaikkea muuta. "Aaw Olli tää on nii ihana laatikko, lisääksä aina kaikkea tänne?" Pakkohan se oli myöntää. Laitoin tuonne aina kaikki muistomme. Vaikka meillä oli herkkä hetki menossa, kuulin ovikellon soivan