22. Voin selittää

30 2 1
                                    

AVAN POV
  Olin edelleen puhelussa ollin ja joonaksen kanssa. Joonas oli hieman perääntynyt.  "Hei olli mä annan teidän jutella rauhassa" Niin kuulin hänen sanovan. Sitten minä ja olli vain olimme hiljaa.  Olli alkoi puhumaan. Hänen äänensä tärisi hieman. "Ootsä pettäny mua? Siitäkö noi on tullu? En ois susta usko-" "Olli ei! Mä en oo pettäny sua!" Suoraan sanottuna minullakin oli itku kurkussa.  "Mitä tää sitten on?!" Hän oli selvästi vihainen. "Ä-lä oo vihanen. Pari päivää sitte mää ja lotta oltiin sellasella yöklubilla. Lotta lähti vessaan ja jäin siihen tanssilattialle. Olin ihan rauhassa kunnes sellanen outo mies alko lähentelee mua. Se alko koskettelee ja-  Ollin ilme oli pehmentynyt. Tai ainakin tyhjentynyt. Hän ei vaikuttanut enään vihaiselta, pikemminkin surulliselta.  "Ei sun tarvii kertoo enempää. V1ttu! Miks mä en ollu siellä! Mun ois pitäny!" "tää ei oo sun vika"  "Joo mut mä lupasin ittelleni että kukaan ei koskaan satuta sua"  Lopulta päädyimme juttelemaan pariksi tunniksi. Olli auttoi minua rikosilmotuksen tekemisen kanssa. Hän tuki minua niin paljon. Olisin vaan halunnut halata häntä. Mutta en voinut. Vasta parin viikon päästä. Tuo pari viikkoa tuntui tällä hetkellä ikuisuudelta. En oikeasti ehkä kestä. Olli ehdotti että kutsun lotan meille asumaan siksi aikaa. Ei huono idea. Hän todellakin auttaisi paljon.  "Nuku hyvin olli"  "Hyvää yötä rakas" 

OLLIN POV 
lopetettua puhelun olin pienessä shokissa. Koitin tietenkin peittää sen avalta. En halunnut että hän menee vielä pahempaan tilaan. Silmäni olivat täynnä kyyneliä kun porko käveli sisään. Hänellä oli kädessään paljon roska ruokaa. Ja bisseä.   "Noniin olli tässä on alkuun vähän mäkkiä, hain kans bissee tosta. Hei mä tiedän miltä tuntuu ku joku pettää sua toi on ihan perseest-"  "Joonas, ei ava oo pettäny v-vaan on tapahtunu jotai paljon vakavempaa" purskahdin itkuun.  Itku kurkusssa koitin selittää porkolle tapahtuneesta. Pääni oli hänen rinnallaan kun hän halasi minua tiukasti lohduttaen. Porko todellakin oli tosi ystävä. Syytin itseäni, mutta joonas ei antanut.  "Olli sä oot niin vahva. Ja varsinkin Ava" Tavallaan minulla oli lohdutettu olo.  "Hei mulla on idea" porko sanoi innoissaan, ja hymyili minulle. "Mitä sä oot nyt keksinyt?" Hymyilin ensimmäistä kertaa moneen tuntiin.  "Sun ei oo pakko olla täällä kahta vikaa viikkoa. Mä uskon et täält amerikast löytyy joku sun näkönen dj. Voidaa vaa laittaa sun osat ns playbackkina. eli periaattees sul on enää viikko ja puol nii pääset tapaamaan avan!"  Purskahdin uudestaan itkunpartaalle.  "Porko mä rakastan sua. Sä oot ihan paras" Sanoin ja otin hänet tiukkaan halaukseen uudestaan. 

AVAN POV 
Lotta tuli meille. Hän toi mukanaan paljon ruokaa, koska olin unohtanut syödä.  Lopulta päädyimme sänkyyn. Siis juttelemaan. Koitimme vähän piristää mieliämme samalla kun söimme pitsaa. Lotta kertoi minulle hänen hulvattomista matka tarinoistaan.  Kerran hän oli ollut poikaystävänsä kanssa tanskassa ja he koittivat tilata ruokaa tanskaksi. No, ei siitä yllätys yllätys tullut mitään.  Mieleni parani myös sillä kun kerroin ollista ja meidän yhteisistä muistoista. "Ainii ja sit kerran oltiin ostamassa tommille synttärilahjaa, mut päädyttii ostamaan sille lusikoita ja lahjakortti ikeaan"  "Mitää" lotta sanoi  ilme yllättyneenä. Jatkoin pitkään ollista puhumista. Se sai jotenkin turvallisen olon minulle. Tai, ehkä olli sai turvallisen olon minulle. Katsoin lottaa, joka tuijotti minua hölmö hymy kasvoillaan. "Mitä sä noin mua tuijotat" ja naurahdin. "Sä oot niin rakastunu. Tai ainaski se olli on rakastanu suhun" "Mitenniin" ja pistin kädet puuskaan.  "Hei, kyllä sen näkee miten sun silmät hohtaa ku puhut siitä"  Punastuin, koska tiesin että se oli totta

Love of mine | Olli matela x Ava |Where stories live. Discover now