Love of mine | Olli matela x Ava |

27. Lopun alku

AVA POV 
heräsin erittäin tunkkaisen oloisena edelleen kämp hotellista. Minua väsytti, ja oli ehkä hieman darra. En myöskään muista lainkaan mitään, mitä on viimeisen 24 tunnin sisällä tapahtunut. Toivottavasti en sanonut jotain tyhmää.. Sen kyllä muistan, että olin tanssimassa.  Missä Olli? En kuullut yhtään normaalia ollin  touhuamis ääniä ympäriltäni.Avasin silmäni ja näin hänen kätensä lepäävän mahallani.  "Ava ootsä jo hereillä?" Kuulin ollin hiljaa kuiskaavan.   "Joo" kuiskasin takaisin ja käännyin niin, että näin hänet. ollin kasvot näyttivät haikeilta. Ei siltä miltä ne yleensä näyttävät.  "Onks kaikki hyvin?"  olli ei sanonut mitään, vaan pisti päänsä tiukasti kiinni rintakehälleni. Samalla hän tarrasi kätensä altani halaukseen.  "Kerrothan sä kaiken mulle, jos sulla ois jotain?"  Ollin ääni tuntui värisevän, eikä hän kuulostanut niin itsevarmalta mitä yleensä. En koskaan salaisi mitään Ollilta. Hän tietää aikalailla kaiken minusta. Missä minulla on syntymämerkki, minun horoskooppini, nuoruuden ihastukset ja niin edelleen. Mieleni alkoi hyrräämään. Olinko eilein kännissä paljastanut jotain outoa itsestäni? Oli kuitenkin yksi asia mitä en ollut kertonut hänelle. Tai kenellekkään.  "Ava?"  Olin ollut niin ajatuksissani, että olin unohtanut vastata ollin kysymykseen. "Hei rakas, kyllä sä tiiät että mä kerron sulle kaiken, niiku sä kerrot mulle kaiken. Olin ehkä vaan eilen vähä sekasin sen takii että olin kännissä haha" Koitin esittää mahdollisimman normaalia. "Aa, no joo kyllä mä ymmärrän oothan sä kännis vähä sekalainen aina. Hyvä et kaikki on kunnossa" Ollin sanottua hän katsoi minua hymyillen.  En pystynyt katsomaan häntä silmiin. Minua alkoi oksettaa. Oksettamaan minä. Nousin pikaisesti hänen altaan ja menin vessaan. "Käyn nopee suihkussa" "Okei?" Olli varmaan ihmetteli pikaista lähtöäni. Paskat minä minnekkään suihkuun menin. Laitoin sen täysille päälle ja itse valahdin seinää vasten itkemään. Se oli hirveää, koittaa itkeä ilman ääntä.  Tunsin itseni hirviöksi. 

OLLIN POV 
Avan mentyä suihkuun, aloin pakkaamaan kamojamme. Meidän pitäisi kirjautua hotellista pois tunnin päästä.  Tiesin, että ava yleensä tykkää kerätä itse omat tavaransa. Hän sanoo että en muka osaisi laittaa niitä oikeaan järjestykseen. Halusin  näyttää hänelle että osaan. Aloin keräämään  hänen paitojaan, ja viikkasin ne matkalaukkuun. Laitoin seuraavaksi hänen hygienia pussukkansa matkalaukkuun. Nostin sen väärinpäin, joten sieltä tippui lähes kaikki. "Perkele nyt" sanoin itsekseni hiljaa ja aloin keräämään tavaroita. Nostettua melkein kaiken, silmääni pisti yksi asia. Oranssi, hieman läpikuultava lääkepurkki. Nostin sen käteeni ja katsoin mitä siinä luki. Siinä ei suoraan lukenut mitä varten se oli, joten en alkanut miettimään sitä sen kummemmin ja heitin sen pussukkaan. 

PARI TUNTIA ETEENPÄIN 

AVAN POV
  Olimme vihdoin päässeet kotiin. Viikonloppu oli ollut rankka. Juuri kun olimme saaneet kamat laitettua pyykkiin, kaappiin, paikoilleen jne jne niin päätimme mennä päikkäreille. Taino, en tiedä oliko se varsinainen päätös koska tunsin kun Olli nosti minut ja kantoi sänkyyn. En päässyt hänen altaan pois, mutta en varsinaisesti valittanut.  "Haluisiksä olla alla vai päällä?" Olli kysyi virnistäen minulle. "Kyllä mä tykkään sun alla olla, älä pliis liiku"  Niin me nukahdimme. Ollin rintakehä tasaisin väliajoin nousi ja laski, kun hän hengitti.  En ehtinyt uneksia kauaa, kun tuli äkkipikainen pakko oksentaa. Koitin livistää ollin alta pois, mutten meinannut päästä. Juuri kun Olli heräsi, olin ihanasti oksentanut meidän makkarin lattialle. Olli alkoi taluttamaan minua vessaan.  Oksentaessani Olli piteli hiuksistani kiinni, ja hänen kätensä silitti selkääni.  Pitkään jatkuneen oksentelun jälkeen olin uupunut. "Hei mä toin sulle vähä suolakeksejä" Olli sanoi ja pussasi minua hiuksiini.  "Mistä toi sun oksentelu johtuu? Söiksä jotain pahaa?" "aa emmätiiä oikeen" tiesin tasantarkkaan. "Vai johtuukohan ne niist uusista päänsärky lääkkeistä mitä oli sun pussukassa" Olli sanoi samalla jauhaen suolakeksejään. Sydämeni alkoi tykyttää, ja menin pieneen paniikkiin.  "Hei ei sun pitäis tietää niistä, ootsä kaivellu mun kassia  salaa Olli?" Sitten Olli lopetti keksien jauhamisen, ja hänen ilmeensä muuttui hieman totisemmaksi.  Siitä vasta riita syntyikin.  "Emmä kaivanu sun kassia, koitin vaa auttaa sua" "ai auttaa? Ei tarvii!" "Miks sä ees suutut noin paljon jostai särkylääkkeistä?" "Olli ne ei ole ihan perus särkylääkkeitä"  "No mitä ne sit on? Piilotteleks sä multa jotain! Ois pitäny arvata ja selvittää ettet puhu totta mulle!" Olli miltei huusi minulle. 

"Olli mä teen kuolemaa"