AVAN POV
Olimme Ollin eteisessä valmiina lähtöön. Minulla oli päälläni ollin musta, minulle reilusti oversize huppari, ja minun omat farkut jotka olivat ehtineet jo kuivua. Ollilla oli hänen tyylikäs cmoon tiikeri lippis, nahkatakki, jonka alla t paita, ja mustat lökärit. Erittäin tyylikkäinä astelimme ulos ollin kämpästä keskellä yötä. Menimme vanhalla hissillä alas, joka hieman pelotti minua. Onneksi olli piti kädestäni kiinni ettei minua pelottaisi. Emme halunneet mennä ollin kanssa lähimmälle kioskille mikä tulee vastaan, vaan halusimme molemmat saada vähän raitista ilmaa. Sade oli lakannut, joten helsingin kadut olivat märkiä. Sateen pystyi vielä haistamaan ihanasti varsinkin jos samalla sattui tulemaan tuulenpyörähdys. Olli piti kättään ympärilläni kun kävelimme etana vauhtia, samalla puhuen erittäin syvällisiä. "Kuinkahan monta shottia pystyy ottamaan ennenku kuolee?" "En tiiä, testataaks?" Päätimme mennä kauniin kaupunkipuiston läpi. Sanoisin sitä ehkä enemmän kuitenkin aukioksi. Keskellä pystyi kävelemään, ja sivuilla oli satunnaisia valkoisia penkkejä. Keskellä puistoa käveli kolme miestä. Pystyin kertomaan jo kaukaa heidän kovaäänisyydestään, että he ei ihan kunnossa olleet. Tartuin ollista tiukemmin kiinni. Olli katsoi minua ja taisi ymmärtää oloni. Aloimme kävelemään hiukan nopeammin heidän ohi. Juuri ohitettuaan heidät kuulin heidän huutavan: "Hyvä perse tolla sun muijallas, kyllä itekkin kelpais jos pääsisin panemaan" Yhtäkkiä Olli kääntyi täysin. "hei Älä koskaan puhu mun tyttöystävästä noin iljettävällä tavalla!" Sitten olli antoi nahkatakkinsa minulle. Miehet selvästikin pelästyivät sitä, että joku huusi heille takaisin. "Kiitos rakas" Sanoin ja nojasin pääni olliin samalla kun kävelimme. Tuo ei kuitenkaan jäänyt illan ainoaksi kommentiksi. Tulossa takaisin kioskilta päin minulle huudeltiin useita kertoja. "Panisin!" *vihellyksiä*, "haluutkos tulla mun kansA tyttö!" Tähän mennessä olimme melkein ollin luona. "Hei älä välitä niistä" "Helppohan sun on sanoa!" Miltei huudahdin hänelle takaisin. Päästyämme takaisin ollille menin suoraan makkariin itkien. Minulla oli jotenkin turha ja iljettävä olo. Istuin sängylle kädet naamallani koittaen peittää itkuani. Ilta oli alkanut ihan hyvin, ja nyt se oli päätynyt tähän. Ei mennyt kauaa kun kuulin Ollin tulevan makuuhuoneeseen. "Hei- onks kaikki hyvin?" Olli kysyi huolestuneella äänensävyllä. En saanut kakistettua ulos mitään, vaan otin ollista tiukan otteen halaamalla. Olli taisi tajuta mitä pitää tehdä, joten lopulta päädyimme niin, että makasin ollin päällä itkien samalla kun hän rauhotteili minua leikkimällä hiuksillani. "Kaikki on ihan ok kulta, ei mitään hätää" Olli toisti tuota lausetta useamman kerran. Kerta kerralla minulla oli mukavempi olo, ja juuri ennenkuin olin nukahtamassa sanoin Ollille: "Mitä mä oon tehny että oon ansainnut sut, oot niin ihana" "Samaa voisin kysyä sulta" kuulin ollin sanovan pienesti naurahtaen. Hänen äänensä oli viimeinen asia mitä kuulin ennenkuin nukahdin hänen päälleen. Seuraavana aamuna heräsin peiteltynä. Olli oli näköjään riisunut päivävaatteeni, ja pistänyt minut peiton alle nukkumaan. Kuulin kun vieressäni olli tuhisi. Käännyin katsomaan häntä. Häntä oli mukava vain ihastella. "Huomenta" olli sanoi samalla avatessaan siniset silmänsä. "Mitä me tehää tänään? olli kysyi. "No eka mä meen töihin sit- HETKINEN ei HELVETTI Aloin heti panikoimaan. Olin kokonaan unohtanut työt. Puin kiireesti vaatteet ja olli tarjoutui heittämään minut töihin. Minulla oli enää puolituntia ennen lähetyksen alkua. Jollakin ihmeen kaupalla kerkesin lähetykseeni. Minulla oli tällä hetkellä järjestettävänä iltapäivä lähetyksiä erään, minulle vielä uuden työkäverini samin kanssa. Samilla oli vaaleat hiukset, ja hänellä oli hyvin tunnistettava hymy. Tuo hymy ei kuitenkaan paistanut saapuessani studioon. "Missä sä oot ollu?" Meidän lähetys alkaa ihan pian!" Sami sanoi kireästi. "Anteeks oli vähä kiireitä mut mä oon nyt tässä" Lähetys meni aika sutjakkaasti ja aika tuntui lentävän. Sanoimme vielä kuuntelijoille heipat, ja oli aika lopettaa. Minä ja sami otimme molemmat kuulokkeet pois. Minä kohteliaasti olin juuri kiittämässä samia yhteisestä juonnosta ennenkuin hän aloittaa: "Mä kyllä hyvin tiedän miks sä olit myöhässä" Vastasin hämmentyneesti: "En nyt oikein tajua mitä sä haet takaa?" "se on se olli matela. Se on se syy" En sanonut mitään, vaan sami ehti jatkaa: "Tajuatko, että mä voin lopettaa sun radiojuontaja uran? Mulla on useita kuvia susta ja ollista, ja jos iltalehdet saa varmistuksen että sä seurustelet sen kanssa, sä saat radiolta todennäkösesti potkut" Sydämmeni pysähtyi hetkeksi. Rakastin radiojuontamista yli kaiken. Olin haaveilullut siitä pikkutytöstä asti, ja nyt se olikin vaakalaudalla. "Mitä sä aijot tehdä?" Kysyin järkyttynyt ilme kasvoillani. "Jos sä oot enää kertaakaan myöhässä, mä lähetän nää kuvat teistä iltalehdille, ymmärsiksä?" Mitä paskaa?! Kiristääkö hän mua? "Entä jos mä kerrronki meidän suhteesta ennen sua?" Mites sit suu pannaan sami?" Sami huokaisi ja vastasi: "Kai sä itekkin tiedät ettet voi tehdä niin, eikä ollikaan varmaan halua sitä. Sehän on nii suosittu ja haluttu nyt" "Miks sä sit niin tekisit? Pilatakses mun elämän? "Jotakin sitä luokkaa ajattelin" Vittu mikä kusipää. Samia selvästikin vain ärsytti ettei itse ole pääradiojuontaja. Nyt minun piti elää kurin alla hänen takiaan... vai elänkö?

YOU ARE READING
Love of mine | Olli matela x Ava |
ActionOlet NJR:n uusi radiojuontaja ja saat vieraiksesi suomen suosituimman bändin blind channeilin ensimmäisiksi vieraiksesi. Katseesi kohtaa tuohon kiharapäiseen olliin. Sinä päivänä en tiennytkään että kuinka kohtalokas tämä haastattelu olisi loppu e...